Naturhistorische Museum Wienissä on upea näky. Rakennus on nähtävyys jo itsessään, mieletön kompleksi täynnä leveitä portaikkoja, kattomaalauksia, kaiverruksia ja yksityiskohtia, mutta ei museon kokoelmat kalpene rakennuksen kauneuden rinnalla. Seinät kätkevät sisäänsä valtavan määrän ihmeitä, kauniista kivikokoelmasta meteoriitteihin ja fossiileihin, siinä missä näytteitä elämän erimuodoista menneiden aikakausien muistoihin.
Dinosaurusten taivasta hipovat luut kiehtovat ja muidenkin joskus eläneiden jättien luurangot huimaavat. Ihan oma lukunsa on se, miten kaikki on esillä, tummanruskeat vitriinit sopivat täydellisesti näiden seinien sisään ja luentotilan koukeroiset tuolit sijoittuvat jonnekin vitriinimeren väliin. Niin tunnelmallista. Näidän seinien sisällä aika vain katoaa jonnekin ja kaiken sen keskellä sitä tuntee itsensä niin kovin pieneksi. Ehdottomasti vierailun arvoinen kohde, etenkin sadepäivänä. Toki kaupunki on omalla tavallaan kaunis aina, mutta jostain syystä erityisesti sateella. Silloin turistit eivät kiidä keskustan kaduilla kamerat kädessä eikä kuhina muutenkaan täytä kaupunkia, vaan on jotenkin ihanan rauhallista. Ilma on raikas, harmaudessa jotain romanttista ja hiljaisuudessa jotain kiehtovaa.
Pusero: Zara / Hame: Zara / Kaulakoru: Glitter / Kengät: Shoeshibar
Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.
