Vedin jo pari viikkoa sitten vuoden yhteen omista kokemuksista sekä tietenkin keräsin kokoon tuttuun tapaan kaikki vuoden 2017 asu(kuva)t, mutta sijaa on vielä yhdelle yhteenvedolle. Harvoin jaksan tuijottaa numeroita, mutta näin koti-iltana kynttilänvalossa iski uteliaisuus siihen, mikä teitä on tänä vuonna eniten numeroiden valossa kiinnostanut.
Vuoden luetuimpia postauksia itse asiassa on moni vanha postaus, mutta se on täysin ymmärrettävää – tietyt teemat nousevat Googlen tuloksissa ja siten niiden kautta saapuu silmäpareja vielä vuosienkin jälkeen. Sellaisia ovat olleet esimerkiksi Biozellin kanssa yhteistyössä toteutettu postaus hiusvärin ylläpidosta, vinkkini huivien solmintaan sekä pieni opas kenkienhuoltoon.
Epäilemättä on Googlen ansiota sekin, että vanhat matkajutut ovat keränneet paljon lukukertoja. Tuoreemmista suosittuja ovat olleet muiden muassa Bucharestista kertova postaus, vinkit virolaiseen kosmetiikkaan ja kivasta Tallinnan kasvisravintolasta kertova postaus. Myös Rauma kiinnosti, teitä ja minua, sekä joulu Lontoossa.
Kautta aikojen erilaiset hiusten kasvatukseen ja hoitoon liittyneet postaukset ovat olleet erityisen luettuja, eikä tämä vuosi ollut poikkeus. Luetuimpien listalla kiikkuu useampi hiusteemainen postaus, kuten vaikka tuoreimmista teksti oman hiusvärin takaisin kasvatuksesta sekä alkukesältä Vitabalansin kanssa toteutettu postaus biotiinin vaikutuksesta hiusten kuntoon.
Henkilökohtaisemmista tämän vuoden aiheista ylivoimaisesti kärkeen nousee keväällä julkaistu Yhden naisen escape room sekä keskikesän Eräs kesäyö. Ajatella, kukapa olisi uskonut, että siitä seuraa näin hyvä ja lupaava syksy? Ihmissuhteet ovat kummallisia. Mielenkiinnolla odotan, mitä ensi vuosi tuo tullessaan.
Lisäksi vuoden luetuimpiin nousee kirkkaasti ystävystyminen aikuisena. Kirjoitus auttoi huomaamaan, että yllättävän moni painii saman haasteen kanssa. Se on jollain tapaa lohdullista ja muistutti, että ystävystyminen aikuisena on hyvinkin mahdollista, kaikkien elämänpiirit eivät ole täynnä ja ehkä uusille hyville ihmisille silti löytyy mahdollisuus.
Teemaan liittyen tosin kipuilin viimeksi eilisiltana kulkiessani kotiin kivan illan jälkeen. Noina hetkinä tunsin itseni maailman sosiaalisesti epäonnistuneimmaksi ihmiseksi. Ihmettelin, että olen ylipäätään ikinä elämässäni onnistunut tutustumaan uusiin ihmisiin ja koin, että jokin on pielessä jos saat ”onko kaikki hyvin” -kysymyksen, kun kaikki on sisälläsi poikkeuksellisen ihanasti. Eikä se vika tietenkään ole muissa, vaan oman itseni esille tuomisessa. Osaamattomuudessa kertoa omia ajatuksia ja tunteita uudessa seurassa ilman, että joku onkisi niitä esiin. Minkä epäreilun asetelman tahtomattani luonkaan. Tässä riittää itsellä vielä paljon opeteltavaa, vaikka tavoitetteena ensi vuoteen!
Onko sinulla jokin tietty postaus tai asu tältä vuodelta, joka on erityisesti jäänyt mieleen?
