Vaikka muuton mukanaan tuoma kiire pitää ajatukset pääosin arkisissa asioissa, aikatauluissa ja muuttolaatikkotarpeissa, niin haikeutta on kieltämättä ilmassa. Viimeiset hetket vanhoilla kotikulmilla ovat käsillä ja tuntuu hassulta jättää tutut kulmat taakse, jälleen yhden kerran elämässä. Vaikka mistäs sitä tietää, vaikka uusi koti jostain tutuilta seuduilta löytyisikin, ainakin alue istuu paremmin kuin hyvin sijaintitoiveisiin. Ikävä kuitenkin tulee tuttua töölöläismaisemaa, vanhoja rakennuksia ja ikkunasta avautuvaa näkymää. Kaikki on ollut sopivan matkan päässä, tutut ravintolat ja suosikki sushipaikka Tokyo55. Puhumattakaan kävelymatkan päässä sijaitsevasta vakkari liikuntapaikkasta ja juuri sopivasta ratikkamatkasta Stockalle.
Nyt joutuu arkea taas hieman suunnittelemaan uudelleen, matka keskustaan pitenee vähän, vaikka ratikka edelleen kulkeekin lähistöltä, ja jumppasali voimassa olevine kausikortteineen jää pitkän matkan päähän. Kulmat muuttuvat vanhoista uusiksi ja edessä on uudet näkymät. Ei sillä, enhän minä oikeasti ole paljoa sitten viime kesän omassa kodissa aikaa viettänyt, mutta onhan se silti ollut siellä olemassa, oma paikka. Viikottain on tuttuja kulmia tullut tarvottua ja ruuhkautuneessa lähipostissa jonotettua. Matka herkulliseen Yobotiin pitenee ja liekö enää Töölöntorin kulmia tulee yhtä ahkeraan kulutettua? Mutta muutto tuo mukanaan aina uutta ja muutos vie eteenpäin, odotustakin on ilmassa, aika näyttää miten kevät tavarapaljoudessa selvitään ja miltä tuntuu kun se etsitty koti viimein löytyy. Nyt ihanaa on saada tavarat yhden katon alle ja hetki enemmän aikaa päivään, pienistä puroista kasvaa iso iloinen virta.
Viimeisiä asukuvia vanhoilta kotikulmilta, toivottavasti ei kuitenkaan vielä viimeiset.
Takki: Zara, 2nd hand / Koru: Bikbok / Housut: Zara / Laukku: Tiger of Sweden
