Varsovan vanhakaupunki, Stare Miastro, aukeaa suloisena Veiksel-joen kupeessa. Näkymä on kuin postikortista ja jopa kylmän koleana sunnuntaipäivänä kaikki näyttää kovin suloiselle. Murretunväristen talojen reunustamat kapeat kadut ovat rauhalliset, turistit valloittanevat alueen vasta kesäkuukausina, jolloin tunnema on varmasti hyvin erilainen.
Saavumme Elsan kanssa Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaan vanhaankaupunkiin ratikalla ja jo ensikosketus on valloittava, ihan erilainen kuin kaupungin muut kulmat. Nousemme kivirappuset ja astumme suoraan rihkama- ja matkamuistomaailman keskelle. Talviaikaan katetun markkina-alueen jälkeen kuninkaanlinna sijaitsee heti linnanaukion laidalla toimien nykyisin museona. Jos aikaa olisi ollut viikonloppua enemmän, Varsovan museoihin olisi ollut ihana perehtyä, niitä löytyy useampi etenkin juuri vanhastakaupungista.
AlueenaStare Miastro on pieni, sen kävelisi nopeasti päästä päähän, mutta kannattaa eksyä tapaamme kiireettömästi poikkikaduille yksityiskohtia ihastelemaan. Kapeiden katujen varrella on useita kirkkoja ja kauniin koristeellisia rakennuksia. Arkkitehtuurisesti upeita katuja valloittaa myös somat kojut, galleriat ja kahvilat.
Keskustorilla on pikkuinen luistinrata, mutta harmiksemme luistinvuokrauspiste oli suljettuna, niinpä se kokemus jäi tällä kertaa välistä. Tyydyimmekin nauttimaan alueen estetiikasta pysähtyen päiväkahville ja leivoksille kutsuvimman oloiseen konditoriaan. Houkuttelevia olivat myös jäätelöbaarit ja vohvelimyymälät, kaupungin herkkutarjonta ylipäätään ihastuttaa!
Verrattuna muuhun Varsovaan hinnat ovat, kuten odottaa voi, hieman korkeammat ja yllättävää kyllä, kokonaisuus jää muutenkin konservatiivisemmaksi, jopa etäiseksi. Vaikka kaikki on nättiä, tietty sielukkuus ja syke puuttuvat. Mielessä jyskyttää väistämättä, että vanhakaupunki on loppujen lopuksi aika tuore. Se tuhoutui toisessa maailmansodassa kokonaan ja sittemmin rakennettiin uudelleen – tosin erittäin tarkasti. Jos ei tietäisi, ei arvaisi, mutta sen tietäessä se jollain tapaa vaikuttaa kokonaiskokemukseen. Ja toisaalta, suloisessa vanhassakaupungissa sinällään ei ole mitään erityistä, vastaavia pittoreskejä kaupunkisiluetteja voi bongata muistakin tutuista kaupungeista, mutta esimerkiksi Pragan alueessa on enemmän omaleimaisuutta.
Vanhaakaupunkia ei silti missään tapauksessa kannatta jättää välistä, mutta toisaalta ei myöskään unohtua pelkästään sinne, Varsova kun on niin paljon enemmän! Meille riitti puolikas päivä näkymää ihastellessa ja kompaktia aluetta kolutessa. Kahvittelun ohella kuljimme muurille ja katselimme helmikuun harmaata maisemaa, poikkesimme julistemyymälässä sekä kirjakaupassa, yrittäen tehdä löytöjä, mutta lähtien kuitenkin tyhjin käsin.
