Muistan vielä joskus vuosia sitten kun edessä oli ulkomaanreissu, lyhytkin, ei olisi tullut kuuloonkaan jättää mitään viime tippaan ja matkalaukku oli lähtövalmiina jo hyvissä ajoin. Siitä on hiljalleen ote lipsunut ja viimeiset vuodet on muodostunut ihan huvittavaksi säännöksi, että matkalaukku alkaa täyttymään vasta myöhään edellisenä iltana ja pakkaus tuntuu lähinnä pakkopullalta. Toisaalta, on siitä tullut rutiiniakin siinä määrin, ette tarvitse enää ajatella niin tarkkaan, mutta toisaalta parhaimmillaan pakkaus voi olla tulevan matkan fiilistelyä siinä missä muukin suunnittelu. En tiedä onko se tämä ajan yhtäkkinen hurja lisääntyminen vai mikä, mutta otin huomaamatta harppauksen menneeseen.
Viime viikolla kaappia siivotessani huomasin poimivani erilleen matkakelpoisia vaatteita ja loppuviikosta sommittelin kesäasuja sekä googlailin rantakasseja. Ja matkaan on mitä, viisi viikkoa? Ainakin. Mutta fiiliksessä on ripaus jotain uutta ja viatonta, ja olen tosi innoissani tulevasta reissuta. Ehkä tässä on myös se aspekti, että kohde on vähän tuntemattomampi eikä ihan tarkkaan tiedä mitä tulevalta odottaa. Nykyään suurimmasta osasta reissukohteita on suht hyvin perillä ja ennakkoon on varsin osuva näkemys siitä, mitä tuleman pitää. Tietoa ja kuvia on vain niin valtavasti tarjolla, että väistämättä vähänkään taustatyötä tehdessä muodostuu helposti kuva tulevasta kohteesta ja lomasta. Nyt on jotenkin toisin, tietoa osasta Balkanin kohteista joutuu todella etsimään eikä kaikki avaudu ensimmäisellä google-haulla. Nyt saa nähdä vähän tavallista enemmän vaivaa ja tavallaan myös reissussa on ripaus tavallista enemmän seikkailumieltä mukana. Se kutkuttaa ihanasti, ja ehkä ennenaikainen pakkauksen suunnittelu on ikään kuin sen hauskan fiiliksen vaalimista. Tai sitten mulla on vain liikaa aikaa.
Ihastuin Köpiksessä by Malene Birgerin vaaleaan olkihattuun, mutta päälle sata euroa tuntui ihan liian kovalta hinnalta päähineestä, josta ei ole edes varma osaisiko sitä kuitenkaan käyttää. Niinpä jätin hatun haikeana kauppaan, mutta suuntasin palattuamme vilkuilemaan korvaavia Helsingistä. Noh, enhän sitten yhtä säväyttävää löytänyt, mutta H&M:n voi aina luottaa. Niinpä korvasin ihanan hattumuiston kahdella simppelillä ja edullisella olkihatulla, joiden kanssa voi harjoitella päähineiden käyttöä. Viime kesänä ihan liian usein unohdin pistää hatun päähäni ja hiukset kärsivät selvästi, niinpä nyt en aio tehdä samaa virhettä vaan yrittän opetella hatun käytön ja hiusten kiinni pitämistä.
Reissukengätkin on jo valmiina odottamassa. Sain blogin kautta Mam’zellen avajaisissa sovittamani aivan unelmamukavat sandaalit ja ne tulevat takuuvarmasti löytymään matkalaukusta. Harmahtava niitein koristeltu beige on vielä värinä oiva, se sopii sekä vaaleampiin että tummempiin sävyin, ja aivan erinomaisesti H&M:n Conscious Collectionin rentoihin kesähousuihin. Nyt puuttuu enää se kesäkassi. Olo alkaa olemaan epätoivoinen kun mistään ei löydy mieleistä järkevään hintaan, mutta onneksi tässä on vielä aikaa!
Psst. Kannattaa poiketa Mam’zellen kenkäputiikissa Korkeavuorenkadulla, sillä heillä on juuri parhaillaan mallikappaleita (koot 37-38) myynnissä alennetuin hinnoin!
Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.
