Sunnuntaista on tavannut tulla itsellä viikon tehokkain työpäivä. Silloin ympärillä on hiljaista eikä sähköpostia edes kannata katsoa, kukaan muu ei kuitenkaan lähesty työasioissa. Niinpä silloin on helppo uppoutua työmoodiin ja saada aikaan arkipäivää enemmän. Maanantaisin taas muu maailma herää ja sähköpostikin alkaa taas liikkua. Silloin on siis turha ottaa omaa aikaa, mutta tiistai on oikeastaan varsin hyvä päivä siihen. Alkuviikon kiireisimmät jutut on joko tehty tai tiedossa, ja palaverit pyrin sopimaan keskiviikolle tai torstaille, niinpä tiistai jää sellaiseksi ihan kivaksi välipäiväksi usein. Sellainen tiistai on ollut tänään. Ei toki aina käy yhtä kivasti, mutta monesti tänä syksynä kun remppakin on rytmittänyt omalta osaltaan viikkoa, mikä sitten on siirtänyt töitä viikonloppuun ja raivannut tilaa asuntojutuille viikon keskeltä.
Asunnolla tulee poikettua melkein päivittäin. Haluan pysyä kartalla siitä, mitä tapahtuu ja ylipäätään on kiva käydä ihmettelemässä kehitystä. Nyt etenkin tuntuu, että joka kerta näyttää vähän erilaiselle ja se on varsin innostavaa. Vaikka en varsinaisesti odota juuri remontin päättymistä, tämä aika kun on ollut niin inspiroivaa ja ihanaa, niin todellakin odotan jo sitä, että pääsee kiinni varastossa seisoviin vaatteisiin ja ylipäätään malttamattomana odotan, että voi remontoinnin sijaan keskittyä pölyttömämpiin toimiin, kuten sisustamiseen ja kodin tunnelmointiin. Tuntuukohan joululta kun saa purkaa kaikki vaate- ja astialaatikot käyttöön?
Neulemekko: & Other Stories / Laukku: Coccinelle / Nilkkurit: Jonak
