Olen toistuvasti joutunut tällä viikolla miettimään, mikä päivä mahtaa olla kyseessä ja vaihtelevasti olen aina ollut joko viikon alussa tai lopussa, mutten koskaan kuitenkaan siinä oikeassa. Joulumieli on piilossa kiireen alla, mutta viikonloppuna lupaan kaivaa sen esiin. Olen hoitanut joulujuttuja ennen matkaa ja työjuttuja ennen lomaa, toisin sanoen juossut paikasta toiseen. Tänään poikkesin tutussa keitaassa Joliessa, jonka seesteiseen tunnelmaan on aina yhtä mukava saapua. Odotellessani vuoroani eksyin silmäilemään hyllyjä, jotka ovat aivan liian houkuttelevasti laitettu kaltaiselleni heräteostosherkälle, eikä lopputulosta tarvise arvailla. Käsiini eksyi ylettömän kaunis pieni rasia, joka kulkeutui mukanani kassalle, enkä vain osannut päästää siitä irti muuta kuin vasta maksuvaiheessa, jolloin älysin kysäistä, että mihin sitä käytetäänkään. Hyvä siinä vaiheessa selvittää.
Hymy leveni kuullessani vähän lisää rasiasta, jonka olin valkannut herkullisen ulkonäön takia. Se sisälsi karitevoita ja sopi mainiosti kuivan ihon täsmähoitoon – siis juuri minulle! Tämä niin lähtee matkalle mukaan! Käsilaukkukokoisen Terre d’Ocin pikkupurkin voi näppärästi kaivaa esiin kun huulet tai rystyset kaipaavat hoivaa, tai ihan vain kun halajaa palan kaunista päivään. Tätä on ilo käyttää, olen aivan varma siitä! Koska matkoille en yleensä raahaa mukana kasvovoidetta kummempaa kosteutusta, on tämä näin talviaikaan oiva lisä täydentämään matkakosmetiikkalaukun sisältöä. Mutta täydennystä kaipaa myös koko laukkuni sisältö, sillä voitteko kuvitella, lähtö on jo yli huomenna! Itse en ole yhtään kärryillä ja matkan läheisyyttä on ihan hirvittävän vaikea tajuta. Olisikohan aika avata matkalaukku ja kurkkia vaatekaappia sillä silmällä? Epäilemättä. Tiedän siis mitä tänä iltana puuhaan, tai noh, jos tänään laiskottaa, niin ainakin huomenna sitten… ;)
