Vesi on viime päivät kastellut maisemaa ja tuuli on temponut, maisema on muistuttanut kaikkea muuta kuin mitä elokuun puoliväliltä toivoisi. Meille oli täksi illaksi varattu liput kesäteatteriin Tervasaareen ja koko alkuviikon katselin harmissani taivaalta valuvia vesimassoja, ja mietin mitä meidän teatteri-illasta oikein tuulee, mutta oikein hyvähän siitä tuli. Harmaana alkanut päivä muuttui ajan edetessä ja aurinko ilmestyi taivasta koristamaan, kuin tyhjästä sää muuttui ja illasta tuli oikein kaunis. Mitä nyt tuulessa oli pitelemistä, mutta silti, aurinko!
Teatteri-illasta tuli siis oikein onnistunut, amfiteatterin kivipenkeille oli mukava käpertyä huopaan kietoutuneena ja katsella Teatteri Helsingin viihdyttävä Moliéren Tartuffe -näytelmä. Ei olisi voinut paremmin käydä! Ja hei, huomenna perjantai! Eikä mikä tahansa perjantai, töissä nimittäin tapahtuu. Seuraajani aloittaa huomenna ja pääsen perehdyttämään sekä sukeltamaan itse todenteolla uusiin kuvioihin. Kuinka jännää! Olen samaan aikaan malttamaton ja jännittynyt, työrutiinit muuttuu kertaheitolla ja edessä on valtavasti uuden opettelua.
