Olen katsellut sup-lautojen lipuvan kotitaloni ohi ja ja pohtinut ihan lyhyen ajan sisään kaikkien puheisiin ilmestyneen aktiviteetin vetoa. Lautojen päällä seisovat ja eteenpäin melovat ilmestykset näyttävät kieltämättä vähän hupsuilta, silmä ei ole vielä tottunut.
Kun Elsa tiistaina kysyi, lähdenkö illalla suppaamaan en kuitenkaan empinyt, uusille aktiviteeteille on ehdottomasti sanottava kyllä! Niinpä suuntasimme kauniin kesäillan kunniaksi Töölönlahdenrantaan, siihen Oopperatalon taakse, jossa on soma pieni puumaja: Hakunamatata Sup Rental. Parin tunnin suppauksen ja opastuksen saa 25 eurolla.
Kun tänään viestittelin ystäväni kanssa, hän ei ihmetellyt sitä, että kävin uimassa Töölönlahdessa (kyllä, käytin tilaisuuden hyväksi ja heitin talviturkin) vaan sitä, että väitin tykästyneeni suppaamiseen. Sillä eihän se voi olla kivaa kun näyttää niin typerältä. Mutta kyllä, suppaus todella yllätti hauskuudellaan!
Pelkäsin tosin kuollakseni laudan päälle nousemista. Olin aivan varma, että surffilaudannäköinen levy kippaa nurin ja löydän itseni tahattomasti vedestä. Mutta kuin ihmeen kaupalla pysyin pystyssä, parin lähellä piti tilanteen jälkeen.
Livuimme tyyntä Töölönlahtea, alitimme junanradan, ohitimme kalastajia ja sivuutimme Tokoinrantaan näkyvän kauniin venelaiturin. Maisema näytti lumoavalta vedenpinnasta käsin. Oli kiehtovaa katsella kotikaupunkia kulmista joista sitä ei ole ennen nähnyt.
Rytmi suppailuun löytyi nopeasti ja matka kohti Hakaniemenrantaa jatkui leppoisasti. Vasta Hakaniemen sillan jälkeen tuuli tavoitti ja työtä sai tehdä enemmän, etenkin vastatuulen vaikutuksesta. Lilluimme Merihaan edustalla ja katselimme lautta- ja veneliikennettä, keinuen niiden aikaansaamassa aallokossa. Hassu fiilis.
Paluumatkalla ankkuroimme sup-laudat tyhjälle laiturille ja teimme pyrähdyksen viileään veteen. Siitä on ikuisuus kun olen uinut Suomessa, näin kylmäkammoiselle ajatus on ollut lähinnä puistattava. Mutta nyt tilaisuus oli liian lähellä jätettäväksi käyttämättä. Vesi oli kylmää, muttei niin kylmää kuin odotin. Nojasin keinuvaan lautaan ja huvituin uimapaikan maisemista, enpä olisi uskonut heittäväni talviturkkia Töölönlahdella Hakaniemen taloja katsellen.
