Olen tänä kesänä puoliksi tietoisesti ja puoliksi vahingossa ajautunut ottamaan vähän blogilomaa. Tietoista se on ollut siinä määrin, että loppukeväästä olin ja kesän alulla olin todella väsynyt eikä kunnon lomaa ollut tiedossa, mutta en oikein ollut ottanut asiaa riittävän vakavasti kunnes oma työmentorini totesi, että nyt oikeasti pitää pysähtyä hetkeksi ja kannusti miettimään, miten voisin virallisen loman puutteessa ottaa irtiottoja ja lepoa arjesta. Kalenteroin kesän työjuttuja uusiksi ja yritin järkevöittää niiden rytmiä. Päätin, että teen heinäkuussa vain minimin, ne pakollisimmat asiat, kaikki ylimääräinen saa odottaa elokuuhun (ja voi että, silloin vasta onkin tulossa mukava työlasti, mutta ei mietitä sitä vielä) ja samalla myös halusin antaa itselleni luvan irrottautua arkisista asioista ilman huonoa omaatuntoa.
Blogin kohdalla se tarkoitti, että annan itselleni luvan ottaa etäisyyttä, olenhan tehnyt tätä aikamoisella rytmillä nyt jo yli 13 vuotta, ilman yhtään ainoaa kunnon lomaa. Täydellistä lomaa en nytkään kaivannut, ainoastaan etäisyyttä, niinpä sitten vähän vahingossa ajauduin harvempaan rytmiin ja se teki todella hyvää. Kunnon loma vähän kaikesta olisi ollut parempi, mutta näin heinäkuun lopulla huomaan silti olon olevan niin paljon freesimpi kuin kesän alussa, joten selvästi hidastaminen on kannattanut.
Iisisti ottaminen on kesällä näkynyt myös pukeutumisessa, lopulta melko harvana päinä olen jaksanut panostaa sen ihmeemmin ja oikeastaan olen lähinnä kierrättänyt muutamaa helppoa ja mahdottoman mukavaa mekkoa läpi kesän. Yksi niistä on tämä sininen pellavamekko. Se on malliltaan ihanan väljä ja ilmava, mikä tekee siitä täydellisen hellemekon. Pellava antaa ihon hengittää ja hihat tarjoavat pientä suojaa auringolta. Kaikin puolin ihana, eikä muoto ja värikään ole yhtään hullummat!
Mekko: KappAhl, saatu blogin kautta / Hattu: NafNaf / Sandalit: Castañer / Korikassi: & Other Stories
