Shellac-lakkauksen saamisesta kynsiin on nyt kulunut jotakuinkin kolme viikkoa ja lupasin vielä kertoilla lakan pysymisestä. Kynteni taipuvat liuskottumaan herkästi, ja yleensä normaali lakkaus kärsii nopeasti lakan irrotessa kärjistä liuskottumisen mukana. Ennen lakkausta Peilissä kuitenkin kyseltiin kynsieni ominaisuuksista, joten liuskottumisesta mainittuani pohjatyö tehtiin erityisen huolella, ettei samaa tapahtuisi Shellac-lakkauksen kanssa. Kiitos hyvän pohjatyön ja kestävän Shellac-lakan, lakkaus pysyi erinomaisesti.
Tiskaan ja pesen pyykkiä käsin, mutta siitä huolimatta lakkaus oli vielä viikon jälkeenkin kuin vastatehty. Liki kahden viikon kohdillakin kärjet olivat vielä upeassa kunnossa, eikä kaunis kiilto ollut kadonnut minnekään, ainoastaan pieni tyvikasvu alkoi paljastaa ajan kuluneen. Ensimmäinen lohkeama tapahtu 13. päivän kohdalla, ja oikeakätiselle yllättävää kyllä, vasemman käden kynteen. Oikeastaan tämä lohkeama jäi ainoaksi, vielä 15. päivän kohdalla lakka oli muilta osin hyvässä iskussa ja vaurioton, mutta päädyin kuitenkin poistamaan lakkauksen sen sijaan, että olisin yrittänyt paikkailla lohkeaman kohtaa samansävyisellä kynsilakalla.
Kokemus Shellac-lakkauksesta oli positiivinen, oli ihanaa kun kahteen viikkoon ei tarvinnut nähdä lainkaan vaivaa kynsiin, vaan ne näyttivät jatkuvasti hyviltä. Plussaa oli myös, että kynnet pääsivät kasvamaan tasaisesti kun eivät lohkeilleet matkan varrella, ja muutenkin tuntuivat olevan lakkauksen jälkeen paremmassa kunnossa kuin ennen lakkausta!
Korallinpunainen oli oiva värivalinta, ja juuri kirkkaassa sävyssä lakan pysyvyyden pystyikin havaitsemaan erinomaisesti. Toki sävy ei välttämättä jokaisen vaateyhdistelmän kanssa sopinut täydellisesti yksiin, joten siinä mielessä neutraali sävy voisi olla varmempi, vaikkakin tylsempi valinta. Lakkaus helpottaa kivasti arkea, mutta erityisesti pidemmälle lomalle lähtiessä hybridilakkaus on lyömätön!
