Harmaus pitää edelleen maisemaa otteessaan ja olo alkaa olemaan jo hieman toivoton. Ei sillä, jollain kierolla tavalla pidän matalalla roikkuvista pilvistä ja utuisuudesta, mutta kun kamerani ei pidä. Kuvat on surkeita ja asukuvamahdollisuuksia mahdottoman vähän, se harmittaa. Niinpä en innostunut herättyäni tänään vesisateen ääneen, mutta hiljalleen hymy palasi kasvoille ja sadekin vaihtui (ilkeäksi) tihkusateeksi. Suuntasimme keskustassa pyörähtämään ja eksyimme sattumalta testaamaan Stockan katutasossa sijaitsevan Champagne Corner & Cafen. Esplanadin kahviloissa tuntui olevan liikaa jonoa ja Bulevardin suuntaan kävellessämme vähän aikaa sitten avattu shampanjankulma osui silmiin ja tuntui juuri sopivalta harmaan lauantaipäivän piristeeltä. Liki täynnä kulmakahvilakin oli, mutta silti tunnelmaltaan toisellalailla rauhallinen ja rento kuin mitä muut vilkaisemamme lähikahvilat.
Leivosvalikoima oli suppea, mutta toisaalta taas valikoitua hyvää ja vähän erilaista. Poimin listalta puhtaasti ulkonäön perusteella soman macaronleivoksen, joka osoittautui erinomaiseksi. Koska kyseessä oli shampanjakulma, pakkojan se oli päiväkahvin ohessa maistaa myös kuplivaa. Paikka vaikutti varsin mukavalta after work -hetkeen tai rauhalliseen tapaamiseen. Sisustus oli selkeä ja sopivan pelkistetty, ja mukavalta kulmasohvalta oli kiva katsella Mannerheimintien vilinää ja päivitellä edelleen yhtä harmaata säätä.
Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.
