Viimeisenä päivänä Roomassa satoi. Harmaana alkanut päivä vain tihensi sadetta iltapäivää kohden ja noustessa Villa Borghesen puistoa kohden tie lainehti vesimassasta kastellen kengät läpi sukkia myöten. Loppuiltapäivästä kastunutta oli kaikki. Ei oikein tiennyt huvittuako vai ärtyä hurjalle sateelle, joka verotti viimeistä lomapäivää. Mutta ajattelin, että sade Roomassa on kuitenkin parempi kuin pakkanen kotona, joten päätin löytää asian positiiviset puolet. Eikä se edes ollut niin vaikeaa.
Kadut olivat hiljaiset ja Rooma näytti oikeastaan kaikkein kauneimmalle sadeverhon läpi, sellaiselle romanttiselle ja raukealle. Lausuin miehelle sadehaikuja pomppiessani lätäköiden yli ja hyräilin teemaan sopivia lauluja rämpiessämme liejuksi muuttuvan puiston läpi.
Sade tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Huonolla säällä voi hyvällä omallatunnolla viipyillä kahviloissa ja mikä olisikaan parempaa sadepäivän tekemistä kaupunkikohteessa kuin museot!
La Galleria Nazionale d’Arte Moderna
Edellisellä Rooman resulla välistä oli jäänyt La Galleria Nazionale d’Arte Moderna, modernin taiteen museo, sen hieman syrjäisen sijainnin takia. Tai ehkä se vain tuntui syrjäiseltä tuntiessaan sateenvarjon alkavan päästää sateen rajuuden myötä vettä läpi ja pisaroiden valuessa otsaa pitkin. Niinä hetkinä todella toivoi, että metrit museoon olisivat olleet vähäisemmät.
Onneksi kostea fiilis unohtui perille päästessä, sillä museo on hurmaava. Näyttelykokonaisuus on ihanan monipuolinen ja tarjoaa varmasi iloa monen visuaaliseen silmään. Lisäksi itse rakennus on huikean hieno! Istumme leveillä ikkunalaudoilla ihmetellen sisäpihaa ja kurkimme ikkunoista avautuvia maisemia. Sateisesta sunnuntaista huolimatta museo oli yllättävän rauhallinen, mikä lisäsi sen viehätystä.
Aulassa oli maksuttomat lukolliset lokerikot, jonne saattoi riisua sateen kastelemat päällysvaatteet, lisäksi korkeakattoisesta aulatilasta löytyy suloinen pieni kahvila ja trendikäs museokauppa tarjoten etenkin silmänkarkkia kiinnostavien kirjojen muodossa.
Silkkihuivi Cilla’sista
Vaikka satoi, sää oli silti yllättän lämmin. Kylmä koitti ainoastaan pysähtyessä museon jälkeen syömän vaatteet märkinä. Riisuin kengät salaa pöydän alla ja sukat jättivät märät jäljet lattiiaan. Siinä ruokaa odotellessa ikävä kylmä ujuttautui luihin ja ytimiin, ja kantoi aina siihen asti, että lopulta lentokentällä sai vaihdettua uudet kuivat matkavaatteet päälle.
Matkalle mukaan nappaamani Cilla’s -putiikista blogin kautta saatu monivärinen Becksöndergaardin Adisa Red Love -huivi sopi toki täydellisesti Roomaan, mutta myös sadepäivään. Kosteana se ei tuntunut kylmälle tai muuten ikävälle ihoa vasten. Silkkihuiveissa ihanaa on myös niiden monipuolisuus, ne taipuvat tiukasti kaulan ympäri, hiuksiin pannaksi tai miten vain rennosti kaulan ympärille kietaistuna. Tai vaikka näin, vähän partiolaishenkisesti löysällä solmulla ohuen puseron päällä.
En niin perusta pienistä silkkihuiveista, tai ylipäätään pienistä huiveista, mutta kookkaat ja ohuet ovat ihania! Talvikautena silkkihuivi toimii sisäasusteena ja mahtuu paksun kaulahuivin alle, kesällä suojaa auringolta olematta kuitenkaan kuuma. Lisäksi huivilla saa kivasti piristettyä simppeliäkin asua, ja usein sellaisten parina värikäs huivi onkin parhaimmillaan.
Omistan useita Becksöndergaardin huiveja ja ne ovat hinta-laatusuhteeltaan mainioita. Lisäksi kuosit ovat kivoja ja kestävät sekä aikaa että käyttöä. Becksöndergaardia löytyy Cilla’sin valikoimasta. ja suosittelen lämpimästi poikkeamaan kivijalkamyymälässä Hietalahdentorin kupeessa (vaikka nettikauppa toimittaakin ympäri Suomen). Se on ollut jo pari vuotta yksi lempiputiikeistani Helsingissä, ja sieltä olen ostanut niin astioita, Kure Bazaarin kynsilakkoja kuin lahjan miehellekin. Eli jos jouluun lahjainspistä kaipaa, se on hyvä paikka poiketa!
Asusteet on muuten usein mainio lahjaidea, ne kun eivät vaadi kokotietämystä ja ovat usein järkevän hintaisia. Riittää, että tietää värimieltymykset ja tietenkin sen, mitkä asusteet ovat vastaanottajan suosiossa.
*Silkkihuivi saatu blogin kautta.
