Viime viikoilta ovat jääneet remonttikoosteet tekemättä oikeastaan kahdesta syystä, ensimmäinen on väsymys, on ollut paljon ja valottomuus on imenyt mehut, toinen syy on jatkuva multitaskaus. Nyt tapahtuu yhtä aikaa niin monessa kohtaa, että sen niputtaminen yhteen olisi yksi sillisalaatti!
Eilen kun mies astui asuntooni tauon jälkeen, oli ensimmäinen kommentti, että nythän täällä voi jo aistia asuttavuuden, etäisen viihtyisyyden. Menneet viikot ovat kieltämättä olleet karut kaikessa pölyisyydessään ja purkujätteen määrässään, mutta kun pinnat ovat saaneet maalia ja pölyjä pyyhitty, alta kuoriutuu ihan toinen näky. Kun samalla kertaa uusin lattiapapereita jatkoi mies, että ei muistanutkaan, miten kiva lattiasävy alta löytyi. Niin, nekin ovat unohtuneet jonnekin kerrosten alle, mutta toivottavasti jo pian pääsisi ikkunapäädystä rullaamaan papereita pois. Miehelle remontin pölyisyys ja rujous tuntuu olevan hieman liikaa, mutta onneksi kantoapu löytyy kotoa aina uuden kaatopaikkakierroksen ollessa käsillä.
Keittiö on jo pitkällä, ja viimeistelyjä tehdään tällä viikolla. Päähuoneesta vai yksi seinä on maalaamatta, mutta toivon, että pian pääsisi listojen asennukseen ja sen jälkeen pistorasioiden laittoon. Osa asunnosta näyttää siis jo varsin lupaavalle! Mutta kun siirtyy lähemmäs ulko-ovea, näky on ihan toinen. Eteinen on karu ja täynnä romua. Vielä ainakin, tänään on tarkoitus tehdä keikka kaatopaikalle ja raivata tilaa.
WC on ihan revitty ja kylpyhuonekin oli vielä viime viikolla, mutta nyt sen seinät ovat saaneet ryhtiä. Remonttiammattilaiseni huokaisi, ettei ole koskaan nähnyt yhtä epätasaisia seiniä. Niiden tasoitukseen on uponnut tunteja ja loputtomasti tasoiteainetta. Vaikka päälle on tulossa vielä levyt, on seinien pakko olla jokseenkin tasaiset ja ennen kaikkea suorat, jotta laatat näyttävät hyvälle. WC:n seiniin ei onneksi tule laatoitusta, joten niiden suoruuden kanssa ei ole niin pilkunviilausta kuin kylpyhuoneen seinissä. Mutta työtä riittää silti vielä!
Juuri tätä kirjoittaessa tehdään sähkötöitä ja asennetaan kylpyhuoneeseen lattialämmitystä, illalla tehdään jälleen yksi matka kaatopaikalle ja huomenna valetaan kylpyhuoneen lattia. Muutenkin tällä viikolla tapahtuu enemmän ja omaankin mieleen on hiipinyt kärsimättömyys saada valmista – tai edes asumiskuntoista!
Läheiset kyselevät yhteenään valmistumisaikataulua, mutta olen alkanut välttämään arvausten heittämistä, eivät ne kuitenkaan pidä. Nyt mietin, olisiko realistista saada juokseva vesi jouluun mennessä, mutta toisaalta, sekin vaatii taakseen aika monta vaihetta, joten toive saattaa olla ihan liian optimistinen. Askel kerrallaan siis, pääasia, että asiat etenee.
