Aloitin aktiivisen ensiasunnon etsimisen viime vuoden alussa ja lopulta oma löytyi toukokuun puolivälissä. Kaupat tehtiin kesäkuussa ja lunastuslausekeaika päättyi juhannuksen jälkeen, remontin ensimmäiset askeleet otettiinkin heti heinäkuussa. Kun ostin 36 neliön asunnon 1908 valmistuneesta jugendtalosta Hakaniemestä tiesin, että haluan tehdä kokonaisvaltaisen remontin, mutta on myönnettävä, etten osannut ajatella kuinka syvälle remontti todella tulisi pureutumaan. Kulunut puoli vuotta onkin ollut todella mielenkiintoinen matka niin vanhan asunnon kerroksiin kuin remontointiin.

Kokonaisvaltainen remontti

Sähköasentaja totesi taannoin, että harvassa asunnossa remontti toteutetaan näin perusteellisesti. Toinen totesi, että uudemman asunnon remontti olisi ollut huomattavasti helpompaa ja nopeampaa, yli satavuotias talo tarjoili yllätyksiä ja mittoja, materiaaleja ja työtapoja oli sovellettava niihin. Niiden yllätysten myötä myös remonttibudjetti venyi, sillä halusin kuitenkin korjata huonot ja heikot kohdat sekä ylipäätään tehdä pohjatyön kunnolla arvoasuntoa vaalien.

Remontissa kaadettiin yksi seinä ja rakennettiin toinen sekä kaivettiin lattiakerrosten alta esiin alkuperäinen lankkulattia, joka paikattiin ja kunnostettiin käyttöön. Kaikki seinäpinnat paikattiin ja hiottiin, ja siinä vasta riittikin työtä. Pinnat olivat pahasti kärsineet, joten työmäärä yllätti. Eteisestä purettiin massiiviset kaappirakennelmat, joista osa oli alkuperäistä osa myöhemmin liitettyä. Saman tilan kattoa madallettiin, keittiö uusittiin kokonaan ja vesipisteen paikkaa muutettiin. Kylpyhuone uusittiin kokonaisvaltaisesti, eli myös lattiavalut purettiin ja kylpyhuoneen viemäröinti sekä putkia uusittiin. Samalla asennettiin lattialämmitys ja ohessa myös ilmanvaihtoputkia vaihdettiin. Myös WC uusittiin ja sinne asennettiin seinä-WC. Kaksi tuloilmakanavaa kaivettiin esiin ulkoseinästä ja sähkövetoja reititettiin uusiksi sekä vaihdettiin maadoitettuihin. Samalla kaikki pistorasiat ja painikkeet vaihdettiin uusiin.

Voi kai sanoa, että näin ensikertalaisena hyppäsin suoraan syvään päätyyn ja opettelin remontin termistöä, vaatimuksia, kuluja sekä projektinhallintaa lennosta.

Halusin olla itse mahdollisimman paljon mukana ja läsnä. Lisäksi hintoja vertailtuani tulin siihen tulokseen, että koska pystyn ottamaan itselle projektin hallinnan ja koordinoinnin taloyhtiön suuntaan sekä ylipäätään auttamaan pienissä asioissa (kuten materiaalihankinnoissa, siivoamisessa, maalauksissa ja sen sellaisessa), tulee työn osto suoraan tekijöiltä edullisemmaksi. Näin ollen remonttia ei tehty kokonaisurakkana, vaan ostin eri vaiheet eri ammattilaisilta. Olisi varmasti ollut helpompaa teetättää urakkana, mutta uskallan epäilen, ettei tällä budjetilla olisi onnistunut. Toisaalta, jos en olisi ollut itse näin paljoa mukana, olisi valtava tietomäärä (josta toivottavasti on myöhemmin rahanarvoista hyötyä) jäänyt karttumatta. Nyt myös olen erittäin hyvin perillä siitä, mitä ja miten asunnossa on asioita tehty, mikä on omalla tavallaan myös luonut kivaa tunnesidettä asuntoon.

Yksiön remontin hinta

No mitä kaikki sitten maksoi?

Remonttiin hujahti hieman päälle 40 000 euroa. Noin, sillä sähköasentajan loppulasku perustuu arvioon ja kylpyhuoneen taso on vielä hankkimatta.

Summa on melkein kymmenentuhatta enemmän kuin alussa arvelin, mutta kun tiedän, mitä kaikkea sillä sain, ymmärrän hyvin, ettei alkuperäinen hinta-arvio ollut mitenkään realistinen näillä valinnoilla. Olen kuullut sanottavan, että kylpyhuoneen remontointi on kaikista kalleinta, mutta omassa remontissa hintavin osuus oli keittiö, mutta kylpyhuone ja wc tulivat toki heti sen jälkeen.

Keittiö maksoi n. 13 000, kylpyhuone ja wc n. 8500, työhön meni n. 14 000 ja loput sitten kaikkeen muuhun. Remontti kustansi siis reilut 1100 euroa neliöltä.

Kustannuksissa huomioitavaa:
Vedeneristyksen sekä tarkastuksen maksoi taloyhtiö, jalkalistat, keittiön hana ja lavuaari sekä puuteripersikkainen seinämaali on saatu blogin kautta. 

Remontin rahoitus

Rahoitin remontin omasta lompakosta, eli en ottanut sitä varten lainaa. Sovin pankin kanssa, että käytän asunnon remontointiin asuntolainan saantia varten säästetyn viisi prosenttia asunnon arvosta, eli asuntolainani oli 100 prosenttia kauppahinnasta. Sain lainalupauksen reilut 20 000 isompaan summaan kuin mitä lopulta käytin, joten olin laskenut viisi prosenttia koko potentiaalisen lainasumman mukaisesti. Lisäksi otin heti alkuun lyhennysvapaata muutaman kuukauden jolloin pystyin hyödyntämään ne rahat remontissa (tosin maksoin saman ajan vuokraa vanhasta asunnostani, mutta vältyin tuplakuluilta).

Olin myös säästänyt rahaa. Olin jo ennakolta haaveillut remonttikohteesta, joten olin säästänyt todennäköisesti edessä oleviin kuluihin. Niinpä kun yhdistin säästetyt remonttirahat, remontin aikana kertyneet tulot ja lainaa varten varatun summan, oli remonttibudjetti kassassa eikä erillistä lainaa sitä varten tarvinnut ottaa.

Vaikka remontti maksoi enemmän, oli tavallaan hyvä, että se jatkui tämän vuoden puolelle. Näin myös työkulut jakautuivat kahdelle vuodelle ja saan hyödynnettyä molempien vuosien kotitalousvähennykset, jossa maksimi viime vuonna oli 2 250 euroa ja tuskin tänä vuonna on radikaalisti eri.

Remonttiin uponneet rahat ovat hirvittäneet todella monena hetkenä, mutta olen yrittänyt hokea itselle, että ne ovat nyt vain vaihtaneet muotoaan, eli eivät kadonneet vaikka eivät näykään tilillä. Ne olisi voinut tuhlata huonomminkin pienissä erissä, nyt ne ovat kiinni asunnossa, joka on kuitenkin tarpeen tullen realisoitavissa.

Remontin hinta suhteessa asunnon arvoon

Koin tärkeäksi pitää koko remontin ajan mielessä asunnon potentiaalisen myyntihinnan, eli ettei remontti tulisi kalliimmaksi kuin asunnon arvo remontin jälkeen. Olen laskenut, mitä nyt asunnon myydessä pitäisi saada, jotta saisin kuitattua niin lainan kuin remonttiin käytetyt rahat. Summa on ihan realistinen. Blokin sivulla tehdyn asunnon hinta-arvion mukaan asunnon arvo olisi minimissään juuri kyseinen yhteenlaskettu summa, mutta Blokin arvion mukaan todellinen hintatoteuma nykyhetkellä voisi olla parikymmentätuhattakin enemmän.

Koska hintaan kuitenkin vaikuttaa moni osatekijä, on järkevämpää pitäytyä varovaisessa arviossa, joka juuri kattaisi siihen uponneet varat. Asunnon osto sattui hyvään hetkeen viime kevään epävarmimpina koronaviikkoina kun asuntokauppaan povattiin isoa romahdusta. Sen myötä uskalsin käyttää remonttiinkin mukavasti.

Tarkoitus on tehdä jossain vaiheessa kunnolla arvon uudelleenarviointi ja miettiä esimerkiksi sen vaikutusta lainoihin. Samaisesta taloyhtiöstä on myyty muutama asunto näinä kuukausina, mikä on antanut erinomaista perspektiiviä toteutuneisiin kauppahintoihin. Sen pohjalta yksiöiden toteutuneet neliöhinnat ovat olleet vähintään 1300 euroa enemmän kuin itse maksoin (enimmillään jopa 3000 euroa neliöltä enemmän), joten vaikka asiat eivät mene yksi yhteen, voi silti arvella, että omaan ostohintaani lisättynä reilut 1100 euroa remonttikulua neliöltä olisi senkin pohjalta perustellusti saatavissa takaisin, mikäli nyt myisin asunnon. Lisäksi asunto on nyt erinomaisessa kunnossa, mikä vaikuttaa positiivisesti neliöhintavertailuun.

Vaikka suhteutankin kuluja nykyisiin myyntihintoihin, oikeasti ajatukseni asuntoa ostaessa ja sitä remontoidessa on ollut pitää se itsellä. Ensin omana asuntona ja myöhemmin vuokralla. Koen talon ja alueen olevan sen verran uniikki, etten helposti haluaisi asunnosta luopua. Taloon on olemassa myös luvat hissi- ja ullakkorakentamiseen, joista erityisesti ensimmäinen mahdollistaisi esimerkiksi sen, että vaikka äitini voisi joku päivä siinä asua, hän kun haaveilee keskusta-asumisesta ja palvelujen läheisyydestä.

Remontin hintaan vaikuttaneet tekijät

Hintaan luonnollisesti vaikutti se, että remontti tehtiin kattavasti. Tulin siihen tulokseen, että kun tehdään, tehdään kunnolla. Tein remonttia itselleni, en myyntiin tai vuokralle. Näin ollen toteutin niitä omia remonttitoiveita ja valitsin sellaisia materiaaleja, joita haluan. Koin, että tämän kokoisessa asunnossa pinnat ja tilat ovat kuitenkin verrattain pieniä, joten laattoja, tasomateriaaleja ja sen sellaista ei kuitenkaan kulu niin valtavasti, joten voin ihan hyvin valita mieleistä.

Joissain asioissa ei ollut onnea matkassa, moni seinä oli huonommassa kunnossa kuin odotin ja ne vaativat enemmän työtä ja kattavaa korjausta. Toisaalta taas joissain kohdissa onnea oli. Tämän ikäluokan asunnoista voi hyvin paljastua haitallisia aineita, kuten vaikka kreosoottia tai asbestia. Olinkin henkisesti varautunut sellaiseen. Kun juttelin ennen remonttia isännöitsijän kanssa, oli arvioi niiden löytymiselle muiden vastaavien asuntojen pohjalta 50-50, eli täysin tuurista kiinni. Tässä onni oli matkassa, mitään ei löytynyt ja säästin siinä merkittävästi.

Säästöä vertailemalla

Säästöä pyrin tekemään vertailemalla. Vertailin tolkuttoman paljon sitä, mistä mitäkin ostan ja haalin tarvikkeita ja yksityiskohtia eri paikoista sekä bongailin tarjouksia (esimerkiksi suuren osan kylpyhuoneen tarvikkeista ostin Black Fridayn alennusten aikaan). Luonnollisesti edullisemmalla olisi päässyt valitsemalla halvempia materiaaleja tai värejä, mutta toisaalta säästö yksityiskohdissa saattaa lopulta olla kokonaisuudessa nimellinen. Jos nyt remontoisin toisen asunnon vaikka myyntiin, valitsisin joissain kohdin hieman toisin, mutta en silti merkittävästi huonompaa.

Työkulut ovat iso osa remonttia. Niissä siis olisi voinut säästää, mikäli olisin tehnyt vielä enemmän itse. Nyt tein jonkin verran, mikä ehdottomasti säästi kuluissa. Mietin matkan varrella, pitäisikö tehdä vielä enemmän, mutta ajattelin projektia myös opin kautta, kun nyt näen ja kuulen, miten ammattilaiset tekevät ja miksi, pystyn hyödyntämään oppeja mahdollisissa tulevissa remonteissa. Toisaalta työkulut olisivat voineet olla enemmänkin. Yksi esimerkki saamistani tarjouksista oli kylpyhuoneen ja wc:n avaimet käteen -periaatteella tehty remontti, jossa työkulujen summa oli 14 000, eli saman verran kuin nyt maksoin koko asunnon töistä.

Käytin kyllä valtavasti omaa aikaa, mutta koen sen kannattaneen. Erityisesti myös siitä kulmasta, että olen kiinnostunut tekemään remontin uudelleen johonkin toiseen kohteeseen, joten nyt pohjatietoni on hyvä niin ostopaikkojen, yksittäisten työhintojen ja materiaalikulujen suhteen. Pyrin myös valitsemaan mahdollisimman pitkälle standardikokoisia kalusteita, tuotteita ja värejä. Eli vaikken tinkinytkään kokonaisuudesta, olin yksittäisissä valinnoissa järkevä ja priorisoin. Selvitin eri ovityyppien hintoja ja vertailin sävyjen kustannuseroja yrittäen löytää niistä budjettiin sopivat, mutta kuitenkin visuaaliseen silmään mieleiset. Koen onnistuneeni siinä ja olen valintoihin erittäin tyytyväinen.

Tekisinkö uudelleen?

Ehdottomasti!

Olen tosin pari kertaa todennut, että on ehkä ihan hyvä, etten remontin alussa tiennyt, millaiseksi projekti paisuu ja paljonko rahaa menee. Olisin varmasti stressannut enemmän. Mutta tippaakaan ei kaduta. Olen oppinut tosi paljon ja pieniä juttuja olisi voinut hoitaa toisinkin, mutta kokonaiskuvassa koen ensikertalaiseksi selvinneeni ihan kiitettävästi ja onhan toki menneistä kuukausista mukavana palkintona remontista vasta valmistuva omannäköinen asunto.

Tänään istuin uudella sohvalla juoden päiväkahvia. Helmikuun aurinko valaisi asuntoa kun istuin hiljaa ja katselin ympärilleni. Suuri onnentunne vyöryi yli. Tuntui ihanalta ja ihan käsittämättömältä, että siinä ympärillä seisoi oma asunto täynnä omia valintoja, minun näköinen asuttava kokonaisuus. Kaikkien vuokralla asuttujen vuosien jälkeen tuntuu kutkuttavan ihanalle, että koti näyttää ja tuntuu täysin omalle.

Nyt aion nauttia siitä kaikesta rauhassa ja ennen kaikkea keskittyä säästämiseen sekä talouden tasapainottamiseen kaikkien viime kuukausien laskujen jäljiltä. Kieltämättä kuitenkin remonttikärpänen on puraissut, joten toivottavasti vielä tulevaisuudessa pääsen hyödyntämään näinä kuukausina kertyneitä oppeja ja nauttimaan remontoinnista uudelleenkin.

Ps. tarkempaa asunto- ja materiaaliesittelyä tulossa kunhan vikat viilaukset on tehty ja remontin jäljet saatu siivottua nurkista.

Katso myös nämä