Pohjoisen lumikinokset ovat vaihtuneet etelän vesisateeseen. Olen aina pitänyt Helsinkiä kauniina, mutta kieltämättä noiden viime päivien huikeiden maisemien rinnalla tämän päivän kotikaupungin harmaa vastaanotto tuntui aika ankealta. Olisin siis voinut vielä jäädä vielä vähäksi aikaa, mutta toisaalta ehkä kiva viettää hetki aikaa kotonakin ennen arjen alkamista kunnolla.
Meillä oli tänään aikainen aamulento Kuusamosta kotiin, mikä tarkoitti sitä, että Sallasta nousimme bussiin vähän kolmen jälkeen eli herätyskello soi klo 2:30 yöllä. Hieman oli tokkurainen olo ja nuokuinkin koko matkan oudossa välitilassa aina kotiin asti ja vielä perille päästyä torkahdin hetkeksi sohvalle nähden unia blogikollegan hiuspostauksesta, jonka olin hetkeä aiemmin puolinukuksissa bussissa lukenut.
Koska tärkeät asiat kuitenkin odottivat, eli uuden koneen hankinta, vajaan tunnin aamupäiväunet saivat riittää. Peilistä kyllä katseli niin nuutunut ilmestys, etten voinut olla googlailematta pikavinkkejä silmäpussien hoitoon. Koska kotoa ei sattunut löytymään kurkkuviipaleita eikä kylmiä lusikoita, enkä myöskään jaksanut käydä suihkussa tai liotella silmänympärysihoa kylmän veden alla, annoin lopulta olla ja vaapuin tukka pystyssä Verkkokauppaan (kuten ilmeisesti puoli Helsinkiä) ostamaan kahvikapseleita ja sen tärkeimmän, eli uuden läppärin.
Sen jälkeen olen pysytellyt visusti kotona ja yrittänyt tulla sinuiksi uuden koneen kanssa, mikä ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Syy todennäköisesti kuitenkin on minussa eikä koneessa, joka on vain uudempi ja kauniimpi versio vanhasta tutusta, mutta askel kerrallaan. Onnistuin sentään saamaan muutaman kuvan tänne blogiin asti, joten eiköhän alkukankeus muutu pian iloksi ja seuraavana etappina on loppujen lomakuvien purku. Reissun kohokohtien fiilistelyn lisäksi luvassa myös vähän kohdevinkkejä ja kokemuksia Sallasta näin matkailijan näkövinkkelistä.
Nämä kuvat ovat eiliseltä, kun vielä vietimme rentoa aamupäivää hulppeassa Sallantähti* mökissämme (tai noh, enemmänkin huoneistossa) ja suuntasimme vasta päivän hämärryttyä poroajelulle, jossa viiletimme halki pimenevän metsän kuunnellen porojen askelluksen hiljaista tömähtelyä hankea vasten ja puisen kelkan jalasten suhinaa. Se elämys kruunasi reissun!
*majoistus saatu Bellablogien ja Holiday Clubin kampanjan myötä
Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.
