…tai jos rehellisiä ollaan, puolikas kakku taitaa olla totuudenmukaisempi ilmaisu kun synttärikakkua jakamassa oli vain kaksi. Piti julkaista resepti jo eilen, mutta koska olen ollut ihan onnesta soikeana ja sanattomana lukenut mielettömän ihania kommenttejanne, en vain osannut tarttua uuteen postaukseen. Voi teitä! Kiitos vielä kerran, että olette siellä <3
Nyt kun blogi sai tahattomasti sen lahjaideana heitetyn vapaapäivänsä, niin on aika taas tarttua näppäimistöön ja muistella maistuvaa viisivuotiaan synttärikakkua, joka kaiken muun merkityksellisyyden ohella oli ensimmäinen itse tekemämme prinsessakakku. Olin jo valmistautunut epäonnistumaan (terve lähtökohta..), kauniin marsipaanikuorisen ilmestyksen valmistaminen kun näytti minun silmiini tuhoon tuomitulta yritykseltä, mutta toisin kävi. Oli sitten aloittelijan tuuria tai vain riittävän yksityiskohtainen ohjeen ansiota (vaikka luistettiinkin kärsimättömyyttämme vähän ohjeistetusta aikataulusta – kuka nyt jaksaa odottaa tunteja kakun jääkaapissa seisomista?), mutta kakusta tuli ihan oikean näköinen ja makuinen. Noh, ulkonäössä olisi kyllä ollut viilaamista, mutta siihen voi keskittyä seuraavalla kerralla kun uskoo jo ylipäänsä kakun valmiiksi saamiseen.
Maku oli mainio, siis todella. Rakastan prinsessakakkua, eikä tämä kalvennut muiden vastaavien rinnalla. Tuorevadelma maistui herkulta ja vaniljakreemi suli kielelle, sitä olisi toki voinut kauhoa kakun sisään enemmänkin, mutta ensi kerralla sitten. Emme päästäneet itseämme helpolla, joten päällystekin tehtiin itse, vaikka kaupoista löytyykin kyllä valmiita värillisiä pötkylöitä. Kuoresta tuli pinkki, tietty. Kakun teko oli yllättävän helppoa, paljon helpompaa kuin osasin odottaa, joten tämä ei takuulla jää elämäni ainoaksi itse tehdyksi kruunupäiden kakuksi.
Tämä resepti on, ei enempää eikä vähempää, kuin täydellisiä reseptejä sisältävästä Olivia -lehden Täydellinen ohje -kirjasta. Tosin puolitimme kirjan ohjeen, ja kooltaan lopputulos vastasi suurin piirtein niitä pakastealtaiden vihreitä vastaavia ilmestyksiä, tiedättehän, Frödingen vai minkä lie valmistamia? Ja kuten mainitsinkin, ei ihan ohjeistetuissa odotteluajoissa pysytty, mutta hyvä tuli silti – olisiko tullut kärsivällisenä vielä parempaa? Se selviää ehkä sitten seuraavalla samaisen kakun leivontakerralla, jos sittenkään maltetaan.
Kakkupohja
4 munaa
1,5 dl sokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
Vaniljavoikreemi
5 dl täysmaitoa
4 kananmunan keltuaista
1 dl sokeria
0,75 dl maissitärkkelysjauhja
1 vaniljatanko
50 g voisulaa
Vadelmamurska
5 dl vadelmia
3 rkl sokeria
Marispaanikuorrutus
5 dl mantelijauhetta
2 dl tomusokeria
3 tl vettä, ruusuvettä tai karvasmantelilikööriä
1 kananmunan valkuainen
muutama tippa elintarvikeväriä
1. Valmista kakkupohja. Voitele ja jauhoa halkaisijaltaa n.22 senttinen irtopohjavuoka. Vatkaa kanamunat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi vaahdon joukkoon. Kääntele taikina varovaisesti tasaiseksi ja kaada vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa alatasolla 35-40 minuuttia.
2. Sekoita maito, keltuaiset, sokeri ja tärkkelysjauho pinnoitetussa kattilassa. Halkaise vaniljatanko ja raaputa siemenet maidon joukkoon. Kuumenna seos kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Nosta kattila liedeltä kun ensimmäiset kuplat ilmestyvät pintaan ja seos paksuuntuu. Sekoita joukkoon voisula ja anna jäähtyä.
3. Sekoita keskenään tasaiseksi massaksi mantelijauhe, tomusokeri, vesi, valkuainen ja muutama tippa elintarvikeväriä.
4. Murskaa vadelmat (pakastevadelmat vielä kohmeisina) ja sekoita mukaan sokeri. Halkaise täysin jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan ja levitä alimman levyn päälle puolet vadelmamurskasta ja kolmasosa kreemistä. Nosta toinen kakkulevy päälle ja levitä siihen loppu vadelmamurska ja puolet jäljellä olevasta kreemistä. Nosta viimeinen kakkulevy päälle ja levitä pinnalle loput kreemistä. Nosta viileään muutamaksi tunniksi.
5. Kauli marsipaani pyöreäksi levyksi tomusokeria apuna käyttäen, etteit artu pöytään tai kaulimeen. Nosta kaulimen tai leveän lastan avustuksella varovaisesti kakun päälle ja painele varovasti kakun muotoa mukailemaan. Ohje vinkkaa, että itse tehtyä marsipaania kannattaa käyttää pikkuhetki mikrossa, jolloin siitä tulee joustavampi.
