Harmaiden päivien vastareaktioni on ollut pirteä ja raikkaat värit. Eihän se nyt oikeasti paljoa auta kun mieli tuntuu hukkuvan kaamokseen, mutta ei sentään vaatteiden myötä kokonaan katoa näkyvistä. Mutta onneksi sentään eilen ja tänään on ollut ihanaa kirkkautta ilmassa, jatkuisipa se!

Asunnollakin asiat ovat yhtäkkiä ottaneet harppauksia eteenpäin. Sairastelut toivat vielä reilu viikko sitten viivettä, mutta nyt onkin urakoitu senkin edestä. Tällä viikolla vesieristetään ja ensi viikolla laatoitetaan. Tänään asunnolla käydessä tuntui, että muutamassa päivässä on tapahtunut valtavasti, ja vitsit, valmis on jo niin lähellä! Mutta vaikka juuri tämän rempan suhteen isoimmat päätökset on jo pitkälti tehty eikä niitä pieniäkään enää ole paljoa, lähinnä siis jäljellä lopputuloksen varmistamisen seuraamista, niin remonttijutut on edelleen vahvasti mietteissä. Saa nähdä, mitä seuraa remontin valmistumisesta. Solahdanko vanhantyyliseen arkeen vai muuttuko jotain. Nyt kun tuntuu siltä, että olen kokenut ison ahaa-elämyksen remontoinnin maailmassa ja lähinnä siinä, kuinka paljon aihe itse asiassa itseä kiinnostaakaan. Ja koska olen tällainen uppoutuja, olen edelleen katsellut aiheesta videoita, ohjelmia ja kuunnellut jo jonkin aikaa Ostan asuntoja -podcastia (jota muuten on 128 jaksoa, eli kuunneltavaa ainakin riittää – mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle kiinnostus riittää!). Eli vaikka nykyinen remontti on jo hyvällä mallilla, elän edelleen itse hyvin remontti- ja asumisajatusten keskellä.

Rakastan asuntoani, mutta täytyy myöntää, että kaikella tällä tiedolla, mitä nyt tiedän, olisin todennäköisesti valinnut erilaisen ostostrategian alkuun. En halua luopua tästä helmestä nyt kun se on oma, mutta jos pakittaisin sen yli puoli vuotta kun tämä ei ollut vielä tiedossakaan, todennäköisesti valitsisi kohteen vähän eri tavoitteilla. Se ei muuta sitä, että olen tyytyväinen asuntoon, se ainoastaan vaikuttaa siihen kun mietin, millaiset lainat ja valinnat vaikuttavat siihen, kuinka pian pystyisin mahdollisesti tekemään remonttia uusiksi jonkin toisen kohteen kohdalla. Kaikki tämä saattaa jäädä ajatuksen tasoksi, tai sitten tämä on kylvetty siemen, josta versoaa jotain vahvempaa. Aika näyttää.

Yritän kuitenkin vielä nauttia loppumatkasta ja näitä muita kuplivia ajatuksia ehtii kyllä miettiä ensi vuoden puolella uudessa kodissa nauttiessa remontin tuloksista.

Mekko: Vero Moda / Laukku: Coccinelle / Nilkkurit: Jonak
Kuvat: Nina, Tunnetila

Tai oikeastaan voisi kysyä, missä mennään koko remontin suhteen.

Keittiössä näyttää jo hyvälle. Ilahduttavan hyvälle, ja melkein valmiin näkeminen motivoi. Mutta kuten alemmasta kuvasta näkyy, vielä on yksityiskohtia viilattavana. Uuni ja liesi on asentamatta ja vesipistekin vielä uupuu. Sokkeli- ja sivulevy kiinnitetään vasta kun hana on asennettu. Sitten on sisustuksellisia asioita, oikealle on tulossa avohylly, kattoon lamppu ja muutama sähköreikä seinässä on viimeistelemättä, valokatkaisijan ja listojen asennuksesta puhumattakaan.

Viime viikolla sain asennettua ilmanvaihtoventtiilit (molemmat iv-kanavat saatiin lopulta kaivettua esiin, mitä voinee kutsua erävoitoksi) ja paikkailin lattiaan remontin aikana tulleita jälkiä, joten nyt näyttää jo himpun verran paremmalta kuin kuvan ottohetkellä.

Eteisessä näyttääkin sitten huomattavasti karummalle. Asunnon läpi kulkiessa on kuin kulkisi kahden eri maailman välillä. Toisessa on jo seesteisyyttä, toinen ihan myllerrykessä ja hetkittäin tuntuu jopa epätoivoisen keskeneräiseltä. Vanhat seinät ovat vaatineet työtä, joten vaikka asunnolla puuhattu, ei se varsinaisesti näy vielä ulospäin kun rakenteita on paikattu, aukkoja täytetty ja seiniä tasoitettu. On hurjaa, millaisen määrään täyttöaineita ja tasoitteita yksi pieni tila onkaan niellyt. Ja niitä painavia säkkejä on kerta jos toinenkin kannetta asunnolle, satoja kiloja, ja silti vain on hankittava lisää.

Niitä kuormia siirrellessä remonttihenkilöni loukkasi selkänsäkin viikko sitten, mikä on harmillisesti viivästyttänyt remonttia, mutta näitä sattuu. Tärkeintä on antaa parantua kunnolla ja jatkaa vasta sitten, eli nyt pikku hiljaa asteittain. Tänään olinkin apuna kantamassa ylös tarvikkeita, jotta saataisiin viikonloppua varten pohjatyö suht valmiiksi. Pian nimittäin pitäisi päästä vesieristämään ja laatoittajat odottelevat jo valmiina työhön pääsyä.

Tällä hetkellä eteisen kaapit seisovat kakluunin vieressä vähän aikaa sitten maalattuja seiniä vasten. Eteinen on ehkä se kaikkein keskeneräisin tila, mutta toisaalta, se on myös asumisen kannalta vähiten kriittinen, joten olen antanut sen suosiolla odottaa vuoroaan. Tärkeintä olisi saada vedet asuntoon, sillä sitten tila onkin jo oikeastaan asuinkelpoinen.

Harmillisesti tosin sain maanantaina huonoja uutisia. Kalustetehdas on niin ruuhkautunut, että kylpyhuoneen kalusteet tulevat näillä näkymin vasta tammikuun ensimmäisellä viikolla kun olin toivonut niitä saapuvaksi jo ennen joulua. Se tarkoittaa sitä, että vesiäkään ei pääse asentamaan ennen tammikuun puoliväliä kun kalusteet on asennettu ja tasot tilattu ja laitettu paikoilleen. Mutta toisaalta, johan tässä on odoteltu, joten ei kai muutama viikko siinä enää paljoa paina.

Black Fridaysta tilatut Tapwellin hanat saapuivat ja samalla olen hieronut ajatusnystyröitäni yrittäen loksauttaa paikoilleen loputkin tilan mittasuhteet. On yllättävän vaikea päättää, mihin tismallisesti haluan sähkövedot, pistorasiat, valot ja kattokorkeudet. Tiedän, että niillä kaikilla on merkitystä, mutta rujoseinäisessä tilassa on vaikeaa mielikuvissa matkata niin pitkälle, että osaisi tehdä lopputuloksen kannalta parhaita päätöksiä. Tai ainakaan varmoja. Tuntuu, että koko ajan olen hieman epävarma valinnoistani, mutta toisaalta hyvä puoli on se, että mitään päätöstä en ole vielä katunut. Ehkä siis kyse on enemmän luonteestani, jolle on taipumusta ajatella asioita vähän liian monelta kantilta.

Onneksi osan valinnoista voi tehdä kun tila on laatoitettu, sitten hahmottaa jo paremmin, mutta toiset asiat, kuten sähkövedot, on vain pakko lyödä lukkoon jo nyt.

Nykyisellä tiedolla vesieristämään päästään viimeistään ensi viikolla, mikä tarkoittaisi sitä, että laatoitus olisi sitä seuraavalla viikolla. Kylpyhuone on askeleen wc:tä edellä johtuen siitä, että wc:hen tulee laatoitus vain lattiaan. Näin ollen seiniä voi työstää vielä laatoituksen jälkeen kun taas kylpyhuoneessa niiden on oltava kunnossa ennen eristystä ja laatoitusta. Toivotaan, että tämä viimeisin aikataulu pitää, ja remonttihenkilö osaa ottaa riittävän rauhallisesti, että paranee pian täyteen työkuntoon, nimittäin laatoituksen lomassa voisi jo asentaa listoja ja siirtyä eteisen työstöön.

Ai niin, tällä viikolla tulin hypänneeksi mukaan myös taloyhtiön hallitukseen tulevalle kaudelle. Asia tapahtui vähän yllättäen. Olin ehdolla varasijalle, mutta kovan hallituspaikkakysynnän vuoksi ajauduttiin äänestykseen ja kävikin niin, että nappasin kaikista ehdokkaista äänienemmistön ja varasijan sijaan siirryin suoraan hallitukseen. Tuntui vähän hassulta, sillä enhän vielä edes ole asunut taloyhtiössä ja ehdolla oli kuitenkin pitkän linjan asukkaita ja hallitusaktiiveja. Tuntuipa vielä siltä, että oma ns. hissipuhe oli rimanalitus enkä oikeasti uskonut tulevani otetuksi vakavasti. Mutta sitten kävikin näin. Mielenkiintoisia uusia asioita itselle tämäkin sitten ensi vuonna!

Meillä oli miehen kanssa vuosipäivä pari viikkoa sitten. Tai oikeastaan emme osaa määrittää virallista vuosipäivää, alkumme kun kuitenkin oli varsin hidas ja monimutkainen, olemme (tai oikeastaan minä olen) päätynyt laittamaan päivän tutustumisen kohdalle, siinä kun ei ole tulkinnan varaa. Tuo vuosipäivä kuitenkin hukkui jonnekin arjen ja väsymyksen alle, mutta päädyimme vähän vahingossa viettämään sitä tällä viikolla. Vahingolla tarkoitan sitä, että olin jo aikaa sitten varannut ex tempore hotellin viime torstaille Glo Artin majoitustarjouksen tultua vastaan. Nyt kun huomasimme, ettemme oikeastaan yhtään juhlistaneet yhteistä merkkipäivää, päätimme nimetä varatun mini-irtioton sille.

Kävimme syömässä itselle ihan uudessa tuttavuudessa, ravintola Baccossa Lönnrotinkadulla, ja mikä mainio paikka se olikaan. Erinomaista palvelua ja italialainen henkilökunta sai hetkeksi aikaan olon kuin olisi jossain Helsinkiä etelämpänä. Pizzat olivat erinomaiset ja muutkin listan herkut kuulostivat hyvälle. Glo Artkin oli ihan kiva, mutta nyt jos varaisin huonetta, en ottaisi pienintä ja halvinta, tuntui kuin olisin ollut Hongkongissa ilman näkymää. Eli oikeasti minikokoinen huone melkoisen tummalla sisustuksella. Mutta sänky sentään oli huippu! Ja ylipäätään arki-irtiotto toimii ihan aina.

Tämä mekko on KappAhlin pikkujoulumallistosta (saatu blogin kautta), mutta koska kovin juhlaville vaatteille tuskin tänä vuonna on oikein kenelläkään käyttöä ja pikkujoulutkin ovat siirtyneet virtuaalisiksi (jos niitä edes on), on hyvä, että tyyli hyvällä tavalla arkinen. Tämä mekkohan käy ihan täydellisesti vuoden ympäri ja asusteita vaihtamalla taipuu arkisesta juhlavampaan.

Mekko: KappAhl, saatu blogin kautta / Nilkkurit: Jonak / Laukku: Coccinelle / Takki: Ted Baker /
Kaulakoru: Pico / Vyö: Vera Pelle