Hyvää uutta vuotta! Näin uuden vuoden alussa on hyvä hetki palata vielä vanhaan ja tuttuun tapaan koota yhteen kaikki mennen vuoden blogissa julkaistut asut. Vuodelta 2020 niitä kertyi 76, eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta toisaalta, olihan vuosi muutenkin hyvin erilainen.

Pukeutumiseen vaikutti merkittävästi oikeastaan kaksi seikkaa. Ensimmäisenä tietenkin korona (mihin se ei olisi vaikuttanut!). Kotona tuli vietettyä niin paljon enemmän aikaa kuin ehkä koskaan ennen. Kaikenlaiset tapahtumat ja työtapaamiset peruuntuivat tai siirtyivät etänä pidettäviksi, joten pukeutuminenkin adaptoitui uudenlaiseen arkeen.

Toisena vaikuttavana tekijänä on ollut remontti, joka on käytännössä haukannut puolet vuodesta. Kesällä remontti vaikutti pukeutumiseen ennen kaikkea sillä, että tuli yhä enemmän liikuttua vaatteissa, jotka sopivat remppatyömaalle ja kestävät pienet kolhut. Vuoden loppupuoliskon taas olen elänyt evakkoaikaa, jossa suurin osa vaatteista seisoo edelleen tiiviisti varastossa ja käyttövaate- sekä asustevalikoimani on ollut erittäin rajallinen. Tarkalleen ottaen noin pari matkalaukullista, joissa vaatteet edelleen seisovat, miehellä kun ole ollut luovuttaa kaappitilaa. Niinpä päivä alkaa matkalaukun kaivamisella vaatekaapin avaamisen sijaan. Kaikkeen tottuu ja kuukaudet ovat menneet vauhdilla, mutta myönnän, että kaipaan monipuolisempaa pukeutumista ja haaveilen jo varastossa seisovien takkien saamisesta käyttöön, muiden vaatteiden ohella. Tuntuu oikeastaan tyhmältä seisottaa kivaa puettavaa varastossa ja toivon, että ne ovat vielä kunnossa kun saan ne käyttöön. Mikä onneksi on pian, sillä heti kun asunnosta saa loput pölyt siivottua ja listat paikoilleen, alan tuomaan vaatetta sisään. Ehkä siis tästä vuodesta tulee enemmän omalta tuntuva pukeutumisvuosi?

Luulen, että tänä vuonna olen käyttänyt housuja entistäkin vähemmän. Ystävääni nauratti kun uurastin remontin keskelläkin hameessa. Hame on yksinkertaisesti itselle kaikkein mukavin vaate. Yritin housuja, mutta hame tuntui helpommalta, niinpä olen remontoinut hameessa viis naurahduksista. Sitä paitsi, ystäväni ole koskaan itse käyttänyt hametta, joten mistäpä olisi tiennyt sen ihanaa armollisuutta ja mukautuvuutta. Eli hame on ehdottomasti se oma juttu.

Kehityksen suuntana on selvästi parina viimeisenä vuotena ollut lisääntynyt midimittaisten hameiden käyttö, mutta edelleen olen varsin mukautuva helman pituuden suhteen. Olen liian paljon elämäni aikana saanut kuulla siitä, että ikäiseni pitäisi jo unohtaa lyhyt helma tai muuten täysin värittynyttä keskustelua hameen tyköistuvuuteen tai helman pituuteen nähden, ja yhä vain olen välittämättä siitä. Mielestäni aina kokonaisuus ratkaisee. Välillä lyhyt helma näyttää kivalle, välillä pitkä, ei siinä sen ihmeempää.

Lempivärejä on edelleen vaikea valita, melkein kaikki menee, kuten kuvistakin on helppo päätellä. Ylipäätään tykkään väreistä, ja kuten olen aiemmin todennut, se ei tarkoita värikkyyttä. Pidän silti harmoniasta, ja värejä voi käyttää harmonisesti. Loppuvuoden asusteet tosin ovat olleet hyvin mustia, ne kun sattuivat olemaan ne, jotka kesän lopulla nappasin matkaani evakkoasumiseen.

Kolmas pienesti pukeutumiseen vaikuttanut asia on ollut matkojen puute, mikä on tarkoittanut sitä, että kunnon helle tai trooppinen sää ei löydy kuvista. Kaikki on ehkä tunnelmaltaan piirun verran arkisempaa ja hellemekoille on lopulta ollut vain muutama käyttökerta tänä vuonna. Osin tosin senkin takia, että vietin lämpimämpänä aikana paljon aikaa remontin keskellä ja kesä siinäkin mielessä meni vähän ohi.

Alkuvuoden kuvien katsominen sai kaipaamaan kovasti varastossa seisovaa vaatetusta, erityisesti lämpimän ruskeaa takkia. Näinä harmaina viikkoinan oma pukeutuminenkin on tuntunut harvinaisen värittömältä.

Kyseinen takki menee ehdottomasti vuoden lempparivaatteisiin. Samoin kuin usean kesäasun kohdalla näkyvä korikassi. Se oli jo edellisenä vuotena paljon käytössä ja ennustan menestystä myös tulevaan kesään kunhan vain kestää. Kesäasuista suosikkeja oli myös valkoinen olkaimellinen midimekko sekä Vagabondin mustat mokkapintaiset avokärkiset kesäkengät. Ne olivat mielettömän mukavat jalassa ja siten kulkivat vähän kaikkialle kanssani. Kesän lopussa kunto tosin oli varsin kärsinyt, joten saa nähdä miten ne kantavat jatkoon.

Muita suosikkeja on midimittainen pantterihame, joka tuntuu käyvän yksiin kaiken kanssa ja on supermukava. Samoin ruutubleiseri on niitä ihanan monen kanssa yksiin sopivia vaatteita. Talvisemmista vaatteista alkuvuoden tummansininen talvitakki on ihan lemppareita, ollut jo parin muutaman vuoden ajan, ja kaipaan sitäkin kovasti käyttöön varastosta.

Mielenkiintosita nähdä, millaiseksi tämä vuosi muodostuu. Toki monella tapaa, mutta myös pukeutumisen suhteen, sillä ei enää tarvitse ottaa sellaisia asioita huomioon kuin remontti ja evakkoasumine.

Menneiden vuosien julkaistut asut:

Vuoden 2019 asut
Vuoden 2018 asut

Vuoden 2017 asut
Vuoden 2016 asut
Vuoden 2015 asut
Vuoden 2014 asut
Vuoden 2013 asut
Vuoden 2010 asut

Viikko on yhtä maalaamista ja pelkkää harmautta. Eteinen on jo niin pitkällä, että pintoja on päässyt maalaamaan ja viikon väri toistuu eheästi ulkoa sisälle. Harmaata ripauksella valkoista.

Eteisestä aloitettiin remontti ensimmäisenä, mutta valmistuminen on kokonaisuuden viimeisiä. Asunnon ensimmäisiä purettuja asioita oli eteisen suuret seinästä seinään ja lattiasta kattoon ulottuvat kaapit, joissa oli monen vuosikymmenen kerroksia. Tila ei kuitenkaan ollut käytön kannalta kiireinen, joten purun ja lattioiden työstön jälkeen se on saanut rauhassa odottaa vuoroaan.

Katon madallus saatiin valmiiksi viime viikolla ja joulun alla myös seinät saatiin maalauskuntoon. Noin 15 sentin madallus katossa mahdollisti sen, että tilaan pystyttiin tuomaan enemmän valoa neljän upotetun valopaikan muodossa. Madallus on kuitenkin sen verran kevyt, että tila tuntuu silti edelleen korkealle, onhan se silti yli kolme metriä.

Kun remonttiammattilainen lähti joulun viettoon, alkoi oma työosuus. Maalaus on sellaista, mitä hallitsen, joten pääsin maalata nämäkin pinnat itse ja säästää kuluissa siinä. Ensin pohjamaalaus ja sitten kahdesti kattoon Tikkurilan Paperi-sävyä. Viimeisen kattokerroksen sain valmiiksi tänään ja samalla myös valittua seinien sävyn.

Harmaita maalinäytteitä löytyi kesältä yksi jos toinenkin kun pohdin silloin syvällä hartaudella lattian väriä. Yksi vaihtoehto olikin jatkaa lattian sävyä seinille ja luoda siten yhtenäisyyttä tilaan, mutta hetken seinällä Piazza-sävyä katseltuani totesin sen turhan vaaleaksi. Eteisen kaapeissa on harmahtava Kitti-sävy, joten lattian sijaan päätin mätsätä seinäsävyn niihin. Koska tila on pieni, olisi tuntunut liialta, että kaappi, seinät, lattia ja katto olisivat kaikki eri sävyä, niinpä harmonian kannalta halusin sovittaa seinäsävyn jompaankumpaan, kaappiin tai lattiaan.

Kävin tänään hakemassa vielä yhden maalinäytteen ja onneksi se oli siinä, tai ainakin omaan silmään sävy oli riittävän lähellä luodakseen tasapainoisen kokonaisuuden, joten asunnolta lähtiessä sain kävellä suoraan rautakauppaan hakemaan isomman purkin. Paluu työmaalle siis jälleen huomenna.

Tulevien kahden päivän aikana on tarkoitus saada eteisen maalausurakka valmiiksi, jotta voi rauhoittua uudenvuoden viettoon ja viikonloppuna hoitaa muita rästijuttuja. Kun saan pohjatyön tällä viikolla pakettiin, pääsee jo ensi viikolla asentamaan kaappeja, mikä tuokin sitten kivasti tilaa muualle asuntoon ja tietenkin vie kokonaisuutta asteen lähemmäksi valmista.

Joulu pyhineen oli ja meni, mutta kokonaisuutena meni itseltä vähän ohi. En oikein löytänyt joulun tuntua, mutta myönnän, että yrityskin jäi vaillinaiseksi. Toisaalta, eipä tuo haittaa, muutama rauhallinen loman kaltainen päivä teki hyvää. Vaikka olenkin päivittäin tehnyt jotain töitä, on silti aina kivaa kun tietää, että sen voi tehdä täysin omalla painollaan eikä sähköpostissa tapahdu mitään. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, ajatukset ovat olleet enemmän keväässä ja tulevassa kesässä kuin talvessa, josta suurin osa on vielä jäljellä. Ehkä sitä on näin vuoden lopulla tullut pohtineeksi tulevaa vuotta ja toiveita sen suhteen, mikä sitten automaattisesti siirtää katsetta tulevia viikkoja pidemmälle.

Talven kylmetessä olen kaivannut entistä enemmän varastossa seisovia talvivaatteita, mutta laskeskelin, että ei enää montaa viikkoa, niin ne pääsee jo kantamaan uuteen asuntoon. Ehkäpä jo parin viikon päästä. Niiden ohella varastossa seisoo myös asusteita, kuten pipoja ja laukkuja. Nyt olen pärjännyt tällä mustalla Marc Jacobsilla ja parilla tilavalla shopperilla.

Tämä asu on tältä päivältä ja mietin Keskuspuiston halki Pasilaan kävellessä, että tämä laukku on hyvä esimerkki siitä, että hyvät hankinnat kestävä vuosia käyttöä ja katsetta. Tätäkin laukkua on tullut käytettyä ihan valtavasti. Hankin sen vuonna 2013 ja siitä lähtien se on ollut ihan vaatekaappini vakkari, sellainen helppo luottolaukku. Käyttökertoja on siis todella kertynyt ja on se ollut useilla reissuillakin mukana. Koko on juuri hyvä, ja pehmeä muoto tekee siitä monikäyttöisen. Sinne mahtuu niin kamera kuin muut perustavaratkin, eli kaikki mitä normiarjessa läppäriä lukuun ottamatta tarvitsee. Ja edelleen se on hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Oikeastaan käytön jäljet näkee vain ihan läheltä tarkastellessa, nopealla vilkaisulla kulumaa ei huomaa. Eli erinomainen ostos joskus silloin vuosia sitten. Omistan myös toisen Jacobsin laukun ja sekin on kestänyt aikaa todella hyvin.

Takki: Ted Baker / Neule: Le Pirol / Hame: & Other Stories / Huivi: Louis Vuitton / Nilkkurit: Vagabond / Laukku: Marc Jacobs