Näin loppiaisen raukea vapaapäivä oli hyvä hetki pysähtyä kokoamaan yhteen vielä viime vuoden viimeisen kuun käytetyt kosmetiikat. Tässä siis vuoden viimeiset loppuneet!

BioEffect 30 Days Treatment.* Islantilaisen BioEffectin seerumit ovat kaikkien aikojen lemppareita, eikä tämä kolmenkymmenen päivän seerumikuuri ollut poikkeus. Pakkauksessa tulee kolme seerumiampullia, joista yksi riittää kymmenen päivää aamuin illoin käytettynä. Itsellä setti tosin riitti noin viikon verran luvattua pidempään, eli riittoisuus oli varsin hyvä luvattuun nähden. Käytin myös uskollisesti aamuin sekä illoin puhtaalle iholle, enkä käyttänyt samaan aikaan muita kosteusvoiteita tai seerumeita, eli otin kaiken tehon irti kuurista.

Olin vain vähän ennen kuurin aloittamista valittanut ihon pintakuivuudesta ja muista kylmän kauden ihohaasteista, miksi alun perin otinkin setin uskolliseen testiin. Ei mennyt muutamaa päivää pidempään kun eron jo huomasi. Iho tuntui kimmoisalta, pehmeältä, terveen väriseltä ja pintakuivuus oli tiessään.

Seerumin luvataan sisältäen kolmea soluaktivoijaa ja soveltuvan hyvin anti-age-hoidoksi. Suosittelenkin lämpimästi aikuiselle iholle, nuorella iholla menisi vähän hukkaan. Seerumihoito on todella hintava kokonaisuus, mutta mielestäni voi verrata suoraan kasvohoitoon, paitsi että vaikutus tuntuu pidempään. Vaikka kuuri loppui pari viikkoa sitten, iho tuntuu edelleen huomattavasti paremmalle kuin ennen.

BioEffect on lähtenyt liikkeelle seerumeista ja ne ovat edelleen mielestäni brändin parasta antia. Muu on hintavaa ekstraa, jonka pystyy korvaamaan jollain toisella tuotteella, mutta seerumit ovat vailla vertaa! Itse olen käyttänyt muutaman kerran vuosien varrella, ja joka kerta vaikutus on tuntunut. Jos siis on resursseja pistää enemmän kauneudenhoitoon ja etsii toimivaa premiumtuotetta, kannattaa ehdottomasti tutustua näihin!

Physicians Formula Spotlight Illuminating Primer* oli todella positiivinen ylläri. En yleensä niin perusta primereista (silmämeikinpohjustajaa lukuun ottamatta, joka on must), ne joko tuntuvat liian raskailta, paksuilta tai sitten tehottomilta. Tämä kuitenkin oli ihanan kevyt ja hoitava, mutta samalla myös tehokas. Iholle jäi kaunis kuulto, jolle käyttämäni mineraalipohja istui erinomaisesti (toimii myös voidemaisen meikkipohjan kanssa) ja iho näytti asteen verran freesimmältä kuin ilman, eli sopi täydellisesti näin harmaaseen talvikauteen. Bonusta siitä, että koostumus on hieman hoitava, eli ei ole pelkkä primeri vaan sisältää myös rapsioöljyä sekä E- ja A-vitamineja. Paras ja itselle sopivin primeri pitkään aikaan!

Maybelline Lash Sensational Mascara on muotoutunut luottotuotteeksi ripsipidennyksistä luopumisen jälkeen  (joita kyllä muuten helppouden takia ikävöin yllättävän paljonkin). Tällä saa ihanat muhkeat ripset ja pysyy hyvin. Ei varise eikä jätä kovin herkästi jälkiä kulmaluulle (itsellä tosin lähes kaikki vesiliukoiset ripsarit tekee sitä, mutta jotkut herkemmin ja jotkut vain satunnaisesti, ja tämä kuuluu jälkimmäisiin). Hinta-laatusuhde erittäin kohdallaan. Ainoa miinus on se, että iholle joutunutta väriä vaikea saada siististi pois. Monella muulla ripsari lähtee helposti rapsuttamalla kuivuttuaan, mutta tämä jämähtää. Ehkä tosin sama syy pitää sitä ripsissäkin paremmin?

Yves Saint Laurent Touche Éclatvalokynästä löytyy lisää aiemmassa postauksessa.

Boho Green Make-up poskipuna, sävy Lie de Vin* on ihana! Hyvin samantyyppinen sävy kuin Lily Lolon Ooh la la, josta tykkään myös paljon. Pigmentti on todella voimakas, eli hyvin pieni määrä riittää ja sävyn kanssa saa olla varovainen, ettei vaalea iho näytä liian punatulta. On siis superriittoisa. Arjessa tapaan käyttää hieman hempeämpää sävyä, mutta iltameikin kanssa tämä on täydellinen!

MAC Cosmetics Satin Eye Shadow, sävy Brulén ostin kun halusin testata korviketta H&M:n vakkarikäytössä olevalle luomivärille. Myyjä suositteli tätä lähes samansävyisenä (miltä se kyllä myymälän valossa näyttikin), mutta käytössä paljastui hyvin nopeasti, että sävy on hieman beigempi eikä pigmenttikään ole yhtä voimakas. Ei siis jatkoon, mutta sävy oli kuitenkin sellainen helpon neutraali, että tuli helposti käytettyä pois vaikkei ollutkaan ihan mieleinen. Mielestäni vähän ylihintainen riittoisuuteen nähden, eli ei jatkoon.

BYBI CBD Balance Booster* näyttää ihanalle, mutta ei ollut sopivin omalle iholle. Seerumin kylmäpuristettu hamppyöljy rauhoittaa ihoa, mutta koostumus tuntui vähän liian öljyiselle omaan makuun. Kaipaan vähän raikkaampia tuotteita ja ihoni ei erityisesti kaipaa rauhoittavia ominaisuuksia, joten siksi en usko, että varsinaisesti tuotteessa oli vikaa vaan enemmän oman ihotyypin ja tarpeen sekä tämän kohtaamisessa. Plussaa nätin pakkauksen ohella vegaanisuudesta ja luonnonkosmetikkamerkinnästä.

Pulpe de Vie Singing in the Rain -tehokosteuttava suihkeseerumi* on ihanaa hävikkikasviksia hyödyntävää ranskalaista sarjaa ja enemmän Pulp de Viestä löytyy aiemmasta postauksesta. Vaikka kyseessä suihkeseerumi, tuote on enemmän raikastavan suihkeen tai kasvoveden tuntuinen kuin seerumimainen. Eli tuntuu kevyeltä ja freesaavalta, mutta hoitaa sekä kosteuttaa ehkä asteen tavallista kasvovettä enemmän. Kiva tuote, ei lyömätön tai mitenkään uniikki, mutta toimiva perustuote arkeen.

Ida Warg Beauty Self-tanning Spray* on osa ruotsalaisen Ida Wargin kosmetiikkasarjaa, josta aiemmin kirjoitinkin. Tuotteet ovat vegaanisia ja järkevän hintaisia, ja testaamistani tuotteita tämä itseruskettava suihke nousi ihan kärkeen. Vasta tätä käyttäessä tajusin, miten näppärä suihke ylipäätään on. Sillä ulottuu alueille, joita muuten on vaikea tavoittaa ja myös haastavammat kohdat, kuten varpaat ja kämmenselät saa suihkutettua ihanan tasaisesti (vähän kuin suihkurusketuksessa!). Itse käytinkin tätä ennen kaikkea täydentävänä tuotteena ja olen melko varma, että tämän jälkeen suihkemuodosta tulee vakkarinäky omassa itseruskettajien käytössä. Tässä miellyttävää oli myös kevyt ja nopeasti imeytyvä tahraamaton koostumus sekä kaunis luonnollinen sävy. Todella kiva uusi tuttavuus!

Batiste Dry Shampoo Edgy & Romantic* on limited edition sarjaa, mikä ennen kaikkea näkyy pakkauksen kuosissa. Sisältö ei kalpene originellille, eli takuutoimivaa! Kuivashampoo on vakkarituotteeni arjessa ja se melkein on synonyymi Batistelle, eli tykkään!

YOTUEL All-in-One -valkaiseva hammastahna* on itsellä kausittaisessa käytössä. Suosin enemmän Yotuelin perustahnaa, jota voi käyttää päivittäin, mutta kuuriluontoisesti tämä tehokkaampi All-in-One on hyvä. Ylipäätään Yotuel on luottomerkkini hampaiden hoidossa, ollut varmaan käytössä jo pian kymmenen vuotta, joten tuskin tarvitsee erikseen mainita, että pidän.

*Saatu blogin kautta.

Hyvää uutta vuotta! Näin uuden vuoden alussa on hyvä hetki palata vielä vanhaan ja tuttuun tapaan koota yhteen kaikki mennen vuoden blogissa julkaistut asut. Vuodelta 2020 niitä kertyi 76, eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta toisaalta, olihan vuosi muutenkin hyvin erilainen.

Pukeutumiseen vaikutti merkittävästi oikeastaan kaksi seikkaa. Ensimmäisenä tietenkin korona (mihin se ei olisi vaikuttanut!). Kotona tuli vietettyä niin paljon enemmän aikaa kuin ehkä koskaan ennen. Kaikenlaiset tapahtumat ja työtapaamiset peruuntuivat tai siirtyivät etänä pidettäviksi, joten pukeutuminenkin adaptoitui uudenlaiseen arkeen.

Toisena vaikuttavana tekijänä on ollut remontti, joka on käytännössä haukannut puolet vuodesta. Kesällä remontti vaikutti pukeutumiseen ennen kaikkea sillä, että tuli yhä enemmän liikuttua vaatteissa, jotka sopivat remppatyömaalle ja kestävät pienet kolhut. Vuoden loppupuoliskon taas olen elänyt evakkoaikaa, jossa suurin osa vaatteista seisoo edelleen tiiviisti varastossa ja käyttövaate- sekä asustevalikoimani on ollut erittäin rajallinen. Tarkalleen ottaen noin pari matkalaukullista, joissa vaatteet edelleen seisovat, miehellä kun ole ollut luovuttaa kaappitilaa. Niinpä päivä alkaa matkalaukun kaivamisella vaatekaapin avaamisen sijaan. Kaikkeen tottuu ja kuukaudet ovat menneet vauhdilla, mutta myönnän, että kaipaan monipuolisempaa pukeutumista ja haaveilen jo varastossa seisovien takkien saamisesta käyttöön, muiden vaatteiden ohella. Tuntuu oikeastaan tyhmältä seisottaa kivaa puettavaa varastossa ja toivon, että ne ovat vielä kunnossa kun saan ne käyttöön. Mikä onneksi on pian, sillä heti kun asunnosta saa loput pölyt siivottua ja listat paikoilleen, alan tuomaan vaatetta sisään. Ehkä siis tästä vuodesta tulee enemmän omalta tuntuva pukeutumisvuosi?

Luulen, että tänä vuonna olen käyttänyt housuja entistäkin vähemmän. Ystävääni nauratti kun uurastin remontin keskelläkin hameessa. Hame on yksinkertaisesti itselle kaikkein mukavin vaate. Yritin housuja, mutta hame tuntui helpommalta, niinpä olen remontoinut hameessa viis naurahduksista. Sitä paitsi, ystäväni ole koskaan itse käyttänyt hametta, joten mistäpä olisi tiennyt sen ihanaa armollisuutta ja mukautuvuutta. Eli hame on ehdottomasti se oma juttu.

Kehityksen suuntana on selvästi parina viimeisenä vuotena ollut lisääntynyt midimittaisten hameiden käyttö, mutta edelleen olen varsin mukautuva helman pituuden suhteen. Olen liian paljon elämäni aikana saanut kuulla siitä, että ikäiseni pitäisi jo unohtaa lyhyt helma tai muuten täysin värittynyttä keskustelua hameen tyköistuvuuteen tai helman pituuteen nähden, ja yhä vain olen välittämättä siitä. Mielestäni aina kokonaisuus ratkaisee. Välillä lyhyt helma näyttää kivalle, välillä pitkä, ei siinä sen ihmeempää.

Lempivärejä on edelleen vaikea valita, melkein kaikki menee, kuten kuvistakin on helppo päätellä. Ylipäätään tykkään väreistä, ja kuten olen aiemmin todennut, se ei tarkoita värikkyyttä. Pidän silti harmoniasta, ja värejä voi käyttää harmonisesti. Loppuvuoden asusteet tosin ovat olleet hyvin mustia, ne kun sattuivat olemaan ne, jotka kesän lopulla nappasin matkaani evakkoasumiseen.

Kolmas pienesti pukeutumiseen vaikuttanut asia on ollut matkojen puute, mikä on tarkoittanut sitä, että kunnon helle tai trooppinen sää ei löydy kuvista. Kaikki on ehkä tunnelmaltaan piirun verran arkisempaa ja hellemekoille on lopulta ollut vain muutama käyttökerta tänä vuonna. Osin tosin senkin takia, että vietin lämpimämpänä aikana paljon aikaa remontin keskellä ja kesä siinäkin mielessä meni vähän ohi.

Alkuvuoden kuvien katsominen sai kaipaamaan kovasti varastossa seisovaa vaatetusta, erityisesti lämpimän ruskeaa takkia. Näinä harmaina viikkoinan oma pukeutuminenkin on tuntunut harvinaisen värittömältä.

Kyseinen takki menee ehdottomasti vuoden lempparivaatteisiin. Samoin kuin usean kesäasun kohdalla näkyvä korikassi. Se oli jo edellisenä vuotena paljon käytössä ja ennustan menestystä myös tulevaan kesään kunhan vain kestää. Kesäasuista suosikkeja oli myös valkoinen olkaimellinen midimekko sekä Vagabondin mustat mokkapintaiset avokärkiset kesäkengät. Ne olivat mielettömän mukavat jalassa ja siten kulkivat vähän kaikkialle kanssani. Kesän lopussa kunto tosin oli varsin kärsinyt, joten saa nähdä miten ne kantavat jatkoon.

Muita suosikkeja on midimittainen pantterihame, joka tuntuu käyvän yksiin kaiken kanssa ja on supermukava. Samoin ruutubleiseri on niitä ihanan monen kanssa yksiin sopivia vaatteita. Talvisemmista vaatteista alkuvuoden tummansininen talvitakki on ihan lemppareita, ollut jo parin muutaman vuoden ajan, ja kaipaan sitäkin kovasti käyttöön varastosta.

Mielenkiintosita nähdä, millaiseksi tämä vuosi muodostuu. Toki monella tapaa, mutta myös pukeutumisen suhteen, sillä ei enää tarvitse ottaa sellaisia asioita huomioon kuin remontti ja evakkoasumine.

Menneiden vuosien julkaistut asut:

Vuoden 2019 asut
Vuoden 2018 asut

Vuoden 2017 asut
Vuoden 2016 asut
Vuoden 2015 asut
Vuoden 2014 asut
Vuoden 2013 asut
Vuoden 2010 asut

Viikko on yhtä maalaamista ja pelkkää harmautta. Eteinen on jo niin pitkällä, että pintoja on päässyt maalaamaan ja viikon väri toistuu eheästi ulkoa sisälle. Harmaata ripauksella valkoista.

Eteisestä aloitettiin remontti ensimmäisenä, mutta valmistuminen on kokonaisuuden viimeisiä. Asunnon ensimmäisiä purettuja asioita oli eteisen suuret seinästä seinään ja lattiasta kattoon ulottuvat kaapit, joissa oli monen vuosikymmenen kerroksia. Tila ei kuitenkaan ollut käytön kannalta kiireinen, joten purun ja lattioiden työstön jälkeen se on saanut rauhassa odottaa vuoroaan.

Katon madallus saatiin valmiiksi viime viikolla ja joulun alla myös seinät saatiin maalauskuntoon. Noin 15 sentin madallus katossa mahdollisti sen, että tilaan pystyttiin tuomaan enemmän valoa neljän upotetun valopaikan muodossa. Madallus on kuitenkin sen verran kevyt, että tila tuntuu silti edelleen korkealle, onhan se silti yli kolme metriä.

Kun remonttiammattilainen lähti joulun viettoon, alkoi oma työosuus. Maalaus on sellaista, mitä hallitsen, joten pääsin maalata nämäkin pinnat itse ja säästää kuluissa siinä. Ensin pohjamaalaus ja sitten kahdesti kattoon Tikkurilan Paperi-sävyä. Viimeisen kattokerroksen sain valmiiksi tänään ja samalla myös valittua seinien sävyn.

Harmaita maalinäytteitä löytyi kesältä yksi jos toinenkin kun pohdin silloin syvällä hartaudella lattian väriä. Yksi vaihtoehto olikin jatkaa lattian sävyä seinille ja luoda siten yhtenäisyyttä tilaan, mutta hetken seinällä Piazza-sävyä katseltuani totesin sen turhan vaaleaksi. Eteisen kaapeissa on harmahtava Kitti-sävy, joten lattian sijaan päätin mätsätä seinäsävyn niihin. Koska tila on pieni, olisi tuntunut liialta, että kaappi, seinät, lattia ja katto olisivat kaikki eri sävyä, niinpä harmonian kannalta halusin sovittaa seinäsävyn jompaankumpaan, kaappiin tai lattiaan.

Kävin tänään hakemassa vielä yhden maalinäytteen ja onneksi se oli siinä, tai ainakin omaan silmään sävy oli riittävän lähellä luodakseen tasapainoisen kokonaisuuden, joten asunnolta lähtiessä sain kävellä suoraan rautakauppaan hakemaan isomman purkin. Paluu työmaalle siis jälleen huomenna.

Tulevien kahden päivän aikana on tarkoitus saada eteisen maalausurakka valmiiksi, jotta voi rauhoittua uudenvuoden viettoon ja viikonloppuna hoitaa muita rästijuttuja. Kun saan pohjatyön tällä viikolla pakettiin, pääsee jo ensi viikolla asentamaan kaappeja, mikä tuokin sitten kivasti tilaa muualle asuntoon ja tietenkin vie kokonaisuutta asteen lähemmäksi valmista.