Helmikuun aurinko kimmelsi oksilta varisevia lumihiutaleita vasten kun kävelimme perjantaina Karkkilan keskustasta kohti Högforsin ruukin kupeessa sijaitsevaa Tehtaan hotellia. Pakkanen nipisti poskia ja sai painamaan tupsupipoa syvemmälle korvien yli. Vaikka olen parjannut pakkasia ja muhkeita hankia Helsingissä, niin näihin maisemiin ne sopivat täydellisesti. Lumi oli puhdasta ja koskematonta, ja se ikään kuin lepäsi kevyeltä tuntuvana peittona maiseman yllä, kevyenä ja kauniina.

Alun perin tarkoituksemme oli kävellä tämä matka jo tammikuussa, mutta epäselvän virustilanteen takia varmuuden vuoksi siirsimme matkaa seuraavalle kuulle. Nytkin viime päiviin asti mietimme, siirtääkö vielä eteenpäin, mutta lopulta päätimme lähteä matkaan. Rauhallisessa ympäristössä kontaktia itse asiassa oli melkein vähemmän kuin Helsingissä normikauppareissulla. Rauha olikin ehkä päällimmäinen tunne, mitä viikonlopusta jäi. Viime viikot pulssi on hyppinyt ja mieli on ollut levoton, mutta nyt vuorokauden ajaksi mieli tavoitti ihanan raukeuden. Miten iso vaikutus pienelläkin irrottautumisella kotiympäristöstä on, ja miten upeita paikkoja löytyykään ihan läheltä!

Tehtaan hotelli

Karkkilan Tehtaan hotellista vinkkasi ystävä ja kun tutkin aluetta, vakuutuin nopeasti, että kyseessä on juuri meille sopiva minilomakohde. Ensinnäkin, rakastan kartanoita ja vanhoja rakennuksia. Toiseksi Karkkila sijaitsi lähellä.

Tehtaan hotelli koostuu useammasta rakennuksesta, päärakennus on uudelleen rakennettu vanhan tulipalossa aikoinaan tuhoutuneen tilalle ja siellä sijaitsee laadukas ravintola. Liki seisoo pieni punainen puutalo 1900-luvulta, josta löytyy muutama huone. Sitten alueen helmi, 1860-luvulla rakennettu Bremerin talo, jonka koristeellinen parveke ja vanhat lankkulattiat eivät jätä kylmäksi. Bremerin talo on entisen tehtaanjohtajan koti, jonka parvekkeelta on pidetty puheita valimon työväelle. Nyt rakennuksesta löytyy reilut kymmenen persoonallista huonetta.

Meidän huoneemme löytyi toisen kerroksen kulmasta, ihan parvekkeen kupeesta. Neljä isoa ikkunaa ja paljon luonnonvaloa, mutta ehkä hieman liikaa kasaria henkivä sohvaryhmä näin upeaan taloon. Vanhan talon hieman viileä ilma yhdistettynä erityisen pehmeään ja muhkeaan sänkyyn takasi parhaat unet pitkään aikaan.

Rakennuksesta löytyy keittiö ja yleisiä tiloja, joissa pelata, lukea tai juoda keittiössä keitettyä kahvia. Eteisestä voi napata villasukat jalkaan ja tehdä olon kotoisaksi. Erinomaista näin korona-aikana oli se, että koodi rakennukseen ja huoneeseen sisäänpääsyyn saapui sähköpostitse ennen vierailua, joten sisään- ja uloskirjautuminen hoitui kontaktittomasti. Lisäksi aamiainen toimitettiin rakennuksen keittiöön, josta sen sai käydä itselle sopivana aamun hetkenä noukkimassa ja nauttien joko ruokasalin pitkän pöydän äärellä tai omassa huoneessa.

Illallinen hotellin Klubi-ravintolassa

Funkkishenkisestä päärakennuksesta löytyy ravintola, Tehtaan hotellin Klubi. Halusimme syödä hyvin, joten alusta alkaen oli selvää varata pöytä majoituksen yhteydestä, Karkkilasta kun montaa ravintolaa löydy.

Takassa paloi elävä tuli ja tummana pakkasiltana perimmäinen ravintolasali huokui tunnelmaa. Listalla on paljon liharuokia, mutta kasvissyöjällekin löytyy sopivaa. Raaka-aineina on suosittu läheltä tulevaa, alkuun nauttimani paikallisen Helmi Bakeryn leivät hernehummuksella maistuivat todella hyvälle. Pääruoksi paahdettua mustajuurta sekä eläinlääkärin herne-velouté kasvisversiona, ihania nekin.

Ei ihme, että kokonaisuus toimi, hotellin johtoon pari vuotta sitten astuneella yrittäjällä on kokemusta niin ravintolan pyörittämisestä Pariisissa kuin luomu- ja lähiruoasta.

Högforsin ruukki ja Fagerkulla

Tehtaan hotelli sijaitsee erinomaisella paikalla, kävelymatkan päässä keskustasta, mutta kuitenkin omassa rauhassa. Karjaanjoen kuohun voi kuulla puistomaiselle pihalle ja aluetta kannattaa tutkia jalan. Laskeutumalla loivaa rinnettä alas pääsee upealle vuonna 1820 perustetulle Högforsin ruukille ja sen vieressä pauhaavalle koskelle. Aikoinaan näissä rakennuksissa on valmistettu mm. patoja, pannuja, silitysrautoja ja hautaristejä. 1900-luvulla Högforsista tuli Suomen ensimmäinen emaloimislaitos, ja siellä onkin vielä 1970-luvulla valmistettu emaloituja kylpyammeita sekä astioita.

Ruukilta kannattaa jatkaa kävelyä idylliseen punaisten puutalojen Fagerkullaan. Maisema näytti upealle hohtavassa valkoisessa lumipeitteessä, mutta puutaloidyllin vanhoja omenapuunoksia ja puutarhamaisia pihoja katsellessa mietin, että alue näyttää epäilemättä erityisen upealle myös kesällä. Itse asiassa olen joskus kesäaikaan viivähtänytkin Karkkilassa, mutten tuolloin ole osannut ajatella kaupunkia niin monipuolisena kuin nyt. Hotellin pihapiiristä löytyy myös valimomuseo, joka tosin nyt vallitsevan tilanteen takia oli suljettuna.

Karkkilan keskusta

Oleellinen tekijä näin autottomille kohdevalinnassa oli hyvät kulkuyhteydet. Helsingistä kulkee tiuhaan bussi Karkkilaan ja Meilahdesta kyytiin hypätessä matka kesti vain noin tunnin. Karkkilan bussiasemalta Tehtaan hotellille on kilometrin kävely, mutta samalla kannattaa myös tutustua Karkkilan kompaktiin keskustaan. Sieltä löytyy useita kauniita vanhoja rakennuksia sekä muutama kirpputori.

Ennen hotellille menoa kurkkasimme läpi kaksi kirppistä ja vanhojen tavaroiden myymälän. Retro&Romu sekä Kirpputori Kirjokaari sijaitsevat pääkadun varrella liki toisiaan. Lähimpänä hotellia sijaitsee Romuenkeli, josta löytyy mm. astioita, sisustustavaroita ja leluja. Muuta erinomaista tekemistä keskustassa on tietenkin kahvittelu. Nautimme Kahvila Puustinnassa pullakahvit ja ihastelimme ikkunasta pilkottavaa Keskuspuistoa sekä punaista puukirkkoa.