Luin viime vuoden lopussa tehdyn yhteenvedon kuluneesta vuodesta. Silloin koin vuoden vastanneen pitkälti menneen vuoden toivesuuntaa. Nyt vuoden jälkeen uuteen tekstiin palattua koin hämmennystä, avoimet asiat ja toiveet ovat tänäkin vuonna ihan huomaamatta löytäneet suuntaa ja saaneet vastauksia. Se tuntuu pysäyttävältä sekä tietenkin ihanalta. Herättää ajatuksen, että ehkä jollain tapaa elämän jatkuvassa muutoksessa osaan kuitenkin fokusoitua ratkaisemaan oman elämän epäkohtia ja kykenen hiljaa lipumaan kohti niitä asioita, mitkä kaipaavat päivitystä. Ensi vuodelle on edessä isoja kysymyksiä, mutta jos vanhat merkit antavat viitettä, seison vuoden kuluttua paketoimassa vuotta paljon viisaampana.
Matkustus
”Ensi vuonna haluan rikkoa 60 käydyn maan rajan”, kirjoitin vuosi sitten. Raja ei rikkoutunut vain rimaa hipoen, sillä tänä vuonna kävin peräti kuudessa uudessa maassa, Valko-Venäjällä, Georgiassa, Azerbaidžanissa, Armeniassa, Ukrainassa ja Moldovassa. Huh. Miten ihanaa! Ja ihan parhaissa seuroissa. Valko-Venäjällä Ilonan kanssa, ja muissa miehen seurassa. Reissaus on nivonut yhteen ja uskon, että olemme molemmat huomanneet toimivamme hyvin yhteen tiiminä, nauttivamme samankaltaisista kokemuksista ja näkevämme kiinnostavuutta samankaltaisissa kohteissa. Se on ollut tärkeää, ja kuten aiemmin kirjoitin, varmasti yksi syy suhteen syventymiselle.
Tulevaan matkailuvuoteen suhtaudun rennosti, se tuo tullessaan mitä tuo, mutta palo maailman näkemiseen on edelleen vahva (hiiipuuko se koskaan?). Haluaisin viettää pidemmän ajan ulkomailla ja matkustaa kauemmas, Afrikkaan, Väli-Amerikkaan ja Pohjois-Aasiaan. Yritän tarttua hetkeen kun sellainen osuu jonnekin näkökentän kulmaan. Haluaisin käydä Kazakstanissa ja Uzbekistanissa. Mutta myös Kuuba, Yhdysvallat ja Kanada vetävät puoleensa. Lisäksi haluaisin seikkailla vähän lisää kotimaassa ja on melko todennäköistä, että ainakin jokin Euroopan kohde mahtuu tulevaankin vuoteen. Toivottavasti samassa seurassa kuin tänäkin vuonna.
Ihmissuhteet
Tänä vuonna olen kokenut vähemmän yksinäisyyttä kuin menneinä parina vuotena, ja se on todella merkityksellinen asia. En usko, että olen ollut sosiaalisempi, mutta arki on ollut kiireisempää ja toisaalta myös luottamus olemassa oleviin ihmissuhteisiin on aiempaa vahvempi. Se tarkoittaa, että vaikkei olisi ollut seurassa, on kokenut tarvittaessa löytävänsä sellaista läheltä. Valittu yksin oleminen on ihan toista kuin pakon sanelema.
Ystävyyssuhteet ovat eläneet. Jotkut viime vuosina lähentyneet ovat nyt erilaisten elämäntilanteiden takia ajautuneet kauemmaksi, mutta onneksi varovaista lähentymistä on tapahtunut uusien ihmisten kanssa, mikä tietenkin ilahduttaa mieltä. Toivon, että ensi vuonna suunta säilyisi samana enkä ainakaan menettäisi ihmisiä elämästäni vaan saisin vahvistettua olemassa olevia suhteita ja lämmitettyä vanhoja.
Parisuhde on löytänyt tänä vuonna uusia puolia yhteisten matkojen kautta. Olemme saaneet rytmiä olemiseen ja rentoutta kohtaamisiin. Tämä vuosi on vahvistanut itselle sen, että alun hankaluus kannatti katsoa läpi ja tuonut tyytyväisyyden siihen, että olen pitänyt pääni ja tehnyt valintoja omaa sydäntä kuunnellen. Jos olisin kuunnellut muita, olisin vaihtanut kurssia jo kauan sitten, mutta isoja kokemuksia ja oppeja jäänyt siten välistä. Silti ensi vuoden täytyy kertoa uusia asioita, emme ole suhteessa vielä niin pitkällä, että olisi varaa jäädä lipumaan välitilaan. Vaikka tässä on ollut hyvä, on ensi vuonna tärkeää pysähtyä suurempien teemojen äärelle, löytää vastauksia siihen, mihin tämä voi kehittyä ja kasvaa.
Liikunta ja hyvinvointi
”Tämä vuosi on ollut hyvä startti, ensi vuoden tavoite on liikkua hyvinvoinnin nimissä vielä vähän enemmän. Lisäksi aion tehdä ainakin tsiljoona smoothieta uudella blenderilläni”, kirjoitin vuosi sitten, ja arvatkaa mitä? Kyllä, olen liikkunut vähän enemmän ja todellakin, olen tehnyt ainakin tsiljoona smoothieta!
Kitchenaidin blender on yksi parhaita hankintoja aikoihin, ja luulen, että olen elänyt smoothiella tämän vuoden ujuttaen niihin vähän kaikkea, mitä kaapista milloinkin sattuu löytymään. MCT-öljystä ja hampunsiemenistä erilaisiin jauheisiin ja hedelmiin sekä kasviksiin. Ensi vuoden tavoitteeni on kehittää smoothietoimintaani ja kaipaan vähän vaihtelua arkireseptiikkaan, joten uusia kokeiluja luvassa!
Liikunta sai tänä vuonna hyvää suuntaa ja olen tavoittanut rytmiä, mikä on todella tärkeää. Ensi vuonna haluan kehittää sitä puolta entisestään. Uskon rauhallisiin rutiineiden muutoksiin, joten itselle sopii loistavasti tapa lisätä liikunnan määrää rauhallisesti mukaan arkeen, jolloin siitä tulee tapa. Nopeat ja runsaat muutokset harvoin kestävät itsellä kauaa, joten näin on hyvä.
Nyt loppuvuodesta olen viettänyt paljon aikaa toimistolla lysyssä istuen, minkä koen heikentäneen kropan aineenvaihduntaa, joten ensi vuonna aion istua vähemmän ja haluan löytää keholle parempia tapoja tehdä töitä. Lisäksi haluan kasvattaa vielä kuntoani. Himoliikkujaa itsestä ei saa, mutta haluan pysyä terveenä ja pidän raikkaasta olosta, joten liikunta tulee säilymään elämässä ensi vuonnakin.
Mitä toivon vuodelta 2018?
Ensi vuodelle on suuria toiveita. Täytän keväällä 35 ja tänä vuonna olen ollut tänä vuonna kiusallisen tietoinen siitä, että lähestyn varhaiskeski-ikää ja kroppa ei enää (ainakaan kovin pitkää) kykene samoihin asioihin kuin vaikka viisi vuotta sitten. Siksi ensi vuosi on suurten päätösten aikaa, miten toivoisin voivani elää ei vain seuraavan vuoden vaan seuraavat 35 vuotta (jos saan olla niin onnekas, että elämä vielä kantaa toiset vastaavat).
Nykyinen parisuhde on reilun kolmen vuoden aikana edennyt vähäeleisesti, mutta isossa mittakaavassa tasaisesti eteenpäin. Välillä olen tyytyväinen, välillä kipuilen hitaudesta ja mietin, kantaako tämä jonnekin. Onko toinen sitoutunut. Ensi vuonna toivon löytäväni vastauksia, en vain itsestäni vaan myös toisesta. Onko toiveet tulevasta samat ja onko toinen kykenevä rakentamaan tätä suhdetta tavalla, joka tarjoaa riittävän luottamuksen ei vain tähän hetkeen vaan tulevaisuuden vääjäämättömiin myrskyihin ja muutoksiin.
Vuosi sitten kirjoitin: ”Avoimia kysymyksiä on erityisesti työhön ja asumiseen liittyen, mutta toisaalta myös uskon ja tiedän, että asiat loksahtelee paikoilleen.” Ja niinhän ne ovat. Tällä hetkellä asun pikkukodissani tyytyväisenä, pelkoni vanhojen kummitusten palaamisesta ei toteutunut ja koti tuntuu kodilta. Kesällä vaihdoin työtä, ja vaikka välillä kaipaankin vanhaa työyhteisöä, oli valinta oikea. Tänä syksynä olen oppinut paljon, ja ennen kaikkea itsestäni, mieleeni on alkanut hahmottua se, mitä työrintamalla tulevaisuudelta haluan. Uskon, että ensi vuosi on siinä tärkeässä osassa ja edessä on sekä suunnitelman laatimista että ihan konkreettisia tekoja halutun kaltaisen työarjen luomiseen.
Toisaalta kaikki nuo edellä mainitut limittyvät yhteen. Yhden vastaus vaikuttaa toiseen ja niin edelleen. Joka tapauksessa, itsellä on vahvasti sellainen tunne, että ensi vuosi tulee pitämään sisällään paljon isoja teemoja ja tulevien polkujen valintoja. Mutta hyvässä hengessä. Onnellisessa, toivottavasti.
Kuvituksena Instagram-tilini vuoden eniten tykätyimmät kuvat.
