Olen tänä talvena tuskaillut sitä, mitä maskin käyttö tekee iholle ja meikille. Yksinkertaisesti ei hyvää. Maskia totta kai käytän, siitä ei kysymystäkään, sillä terveysasiat ennen kaikkea. Mutta ei se silti tee siitä mukavaa. Kosteana höyrystyvä hengitys nousee ylöspäin ja työntyy ulos poskia vasten, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että ripsiväri alkaa todella nopeasti pehmetä ja sen jälkeen sotkea. Niinpä ripsarit kulmaluilla tai alaluomalle on ollut tänä talvena tuttu näky. Olen alkanut kyllästyä ongelmaan siinä määrin, että mietin vakavasti ripsipidennyksiin palaamista ainakin nyt kesäkaudeksi. Muutenkin kaipaan niiden helppoutta, ja tämäkin asia ratkeaisi niiden kanssa.
Onhan toki olemassa vedenpitäviäkin ripsareita, tai tietyssä lämpötilassa irtoavia, mutta jälkimmäisistä en ole löytänyt riittävän näyttävää lopputulosta tuovia ja vedenkestävät taas ovat niin ärsyttäviä poistaa, etten voisi kuvitellakaan niitä jokapäiväiseen käyttöön.
Toinen haaste on maskin alla hautuva iho, joka sekin saa osansa hengityshöyrystä ja näppyjä tulee helpommin. Samalla myös meikki alkaa irtoamaan herkemmin kohdista, joihin maski osuu. Esimerkiksi maski päällä puhuminen saa hetkessä meikkipohjan katoamaan leuasta ja nenästä. Ärsyttävää sekin, tosin ripsiongelmaan nähden onneksi pienempi paha, sillä eihän kukaan näe, mitä maskin takana tapahtuu. Levinneet ripsarit taas näkyy heti.
Meikkipohjahaastetta olen yrittänyt ratkaista sillä, että teen mahdollisimman kevyen pohjan, mutta nenänpieliin ja erityisesti leukaan laitan lisäpitoa peiteaineella. En ole oikein aiemmin jaksanut käyttää peiteaineita, mutta nyt olen kokenut niiden auttaneen nimenomaan maskialueella. Siihen tarkoitukseen huippu on ollut Clinique Even better All over Concealer*, joka usein kulkee myös käsilaukussa mukana meikinkorjaajana. Korkin alta paljastuu kiinteä pieni meikkisieni, joten sitä pystyy liikkeessä käyttämään ilman käsillä kasvojen koskemista, eli meikin fiksailun pystyy pitämään hygienisenä. Tämä on ollut vakkarikäytössä jo pian neljä kuukautta, ja vielä on vaikka kuinka paljon tuotetta jäljellä, joten on superriittoisa.
Tänä talvena olen muutenkin käyttänyt tyystin voidemaisia meikkipohjia. Usein kesäkausiksi palaan jauhemaisiin mineraalimeikkipohjiin ja joskus vannon niiden nimeen läpi vuoden, mutta tämä talvi on mennyt yksinomaan meikkivoiteilla. Oikeastaan kaikki alkoi siitä, kun lokakuussa poikkesin Lumenen pr-tilaisuudessa ja sain matkaani meikkivoideuutuuden, vegaanisen STAY Weightless Foundationin*, johon ihastuin kertakokeilulla. Ihoni on kiiltoherkkä, joten suhtaudun moniin meikkivoiteisiin vähän varauksella, mutta Lumenen Matte -meikkivoiteesta olen tykännyt tosi paljon ja tämä tuntui heti hyvin samalta. Peittävä, muttei paksu ja pysyy hyvin. Sävy Fair (nro 2) on omalle talvi-iholle täydellinen.
Tykkään todella paljon ja STAY onkin kiistatta se eniten käytetty meikkivoide viimekuukausilta, mutta rinnalla olen käyttänyt Cliniquen Even Better -sarjan meikkivoidetta*. Siitä tykkään myös paljon, mutta vaaleinkin Ivory-sävy saisi olla ihan piirun verran vaaleampi, jotta istuisi paremmin talvi-iholleni (peitevoiteessa tosin sama sävy toimii, ehkä koska sitä tulee käytettyä vain paikallisesti). Mutta luulen, että kesää kohti mentäessä tämän käyttömäärät lisääntyy (ellen sitten löydä taas mineraalipohjien luokse). Even Betterissä on ihanaa sen keveys. Meikkivoide on öljytön ja tuntuu hengittävältä, mikä on tosi tärkeä ominaisuus itselle. Se tuntuu myös hieman STAY:ta kosteuttavammalta, joten sopinee hyvin asteen kuivempaan taipuvaisellekin iholle. Sen myös luvataan hoitavan samalla ihoa, mikä taas sopii vastapainoksi maskin tuomiin ihohaasteisiin.
Jos jotain hyvää tästä korona-ajasta ihon kannalta täytyy hakea, niin se, että noin ylipäätään meikkiä on tullut käytettyä vähemmän ja kun maski peittää suuren osan kasvoista, ”unohtuu” huulten meikkaus tuon tuosta. Tuskin tässä vielä hetkeen maskeista päästään eroon, joten parempi yrittää keskittyä ratkaisuihin.
*Saatu blogin kautta.
