Lokakuu on mennyt hullun nopeasti, ja nyt alkaa olla viimeiset hetket pistää Shoe Loverin Anskulta saama lihatonta lokakuuta koskeva haaste toteutukseen. Meillä ei tällä kertaa vietetty lihatonta, ja syömiset on muutenkin ollut kaukana arkirytmistä muuttohässäkän myötä, toisin sanoen, on tullut poikkeuksellisen paljon syötyä ulkona ja ravittua itseämme take away -ruoalla. En todella malta odottaa, että saadaan keittiölaatikot purettua kaappeihin päästen kokkaamaan kaasuhellalla ja nauttimaan omatekoista illallista uudessa kodissa, vaikka kiinnostuksesta kilpailemassa onkin lähikulmien hyvä ravintolatarjonta.
Haasteen ideana oli jakaa ajatuksia omasta lihan käytöstä ja postata ainakin yksi kasviruokavinkki, mutta koska meidän kokkailut ovat olleet niin surkealla totalla tämän kuun, päädyin linkkaamaan oheen erään sipulikeiton reseptin, joka jo jonkin aikaa sitten tuli tehtyä. Rauhassa haudutettu sipulikeitto on herkkua ja muutenkin keitot ovat makuumme. Ne ovat kaikin puolin hyvää arkiruokaa ja erityisesti rakastan tomaatti-vuohenjuustokeittoa, nam!
Sipulikeiton resepti: Strawberryplum.
Kuten ehkä on blogistani käynytkin ilmi, olen hyvin ruokarajoitteinen, eli on paljon juttuja, joita en syö (vaikka suunta onkin jatkuvasti positiiviseen päin, ja vuosittain löydän en tykkää -listalta uusia herkkuja tai ainakin ihan ok juttuja), kuten vaikkapa kala, kana, kurkku ja tomaatti. Koska nämä kuuluvat pääsääntöisesti ravintoloiden ja lounasruokaloiden tarjontaan vahvasti, on minulla yleensä tavallista vähemmän vaihtoehtoja joista valita (salaatin onneksi saa lähes aina pyytäessä ilman edellä mainittuja vihanneksia). Olen myös tietoisesti viimeisen parin vuoden aikana vähentänyt punaisenkin lihan syöntiä, joten turvaudun arkisin yleensä aina salaatteihin, mutta myös muuta kasvisruokaa tuolee syötyä jos hyvänkuuloinen vaihtoehto sattuu työpaikan lounasravintolasta löytymään. Itämaisissa ravintoloissa valitsen nykyään myös mielelläni kasvis- ja tofu-ruokia. Sushiakin rakastan, mutta myös siinä syön pelkästään vegeversioita.
Lihasta en ole kokonaan uskaltanut luopua ihan puhtaasti siitä syystä, että koska olen huono syömään muutenkin, on mielestäni riski jättää pois kokonaan yksin ruoka-aine kun suunnan pitäisi enemmänkin olla päinvastainen vielä tässä vaiheessa. Olenkin tehnyt kompromissin ja päätynyt siihen, että kun syön lihaa, syön mielelläni laadukasta, eli se on enemmänkin herkku- eikä arkiruoka. Pidän kyllä hyvästä pihvistä, mutta silti, raskasta lihaa tekee yhä harvemmin mieli, niinpä sitä tulee nautittua lähinnä ravintolaillallisten yhteydessä. Olen myös huomannut, että mitä harvemmin lihaa syö, sitä vähemmän sitä enää edes tekee mieli.
Olenkin iloinen jokaisesta ravintolalistan hyvästä kasvisruoka-annoksesta ja turhaudun, jos vaihtoehto kuulostaa lähinnä siltä yhdeltä pakolliselta vegeannokselta, jonka makumaailmaan ei ole pahemmin jaksettu uhrata ajatusta. Suomessa kasvisvaihtoehdot perusravintoloissa tuntuu vielä verrattain vähäisiltä, mutta toisinaan reissatessa on ilo huomata, kuinka vegevaihtohtojen osuus monien kohteiden ruokalistoilla on ihanan laaja, eivätkä ne suinkaan kuulosta siltä yhdeltä pakolliselta ruokarajoitteisia varten listalle pistetyltä.
Soisin vegevaihtoehtojen lisääntyvän, sillä tietenkin on mukavampaa kun on mistä valita ja kun kasvisvaihtoehtoja on enemmän, sitä todennäköisemmin päädyn sellaiseen. Joissain tilanteissa joudun valitsemaan liharuoan ihan vain sen takia, ettei listalta löydy muuta kuin kanaa ja kalaa, ja juuri se ainoa kasvisannos kuulostaa joko liian tylsältä tai sisältää muita sellaisia ainesosia, joita en voi syödä (joissain paikoissa jopa kaikki salaatitkin ovat lihapitoisia). Voisin siis teoriassa hyvin olla ilman lihaa ja kotona syödessä se onnistuisi varmaan suht helpostikin, mutta ulkona paljon syövänä se puoli olisi haasteellisempi toteuttaa.
Lihattomia reseptejä blogihistoriastani:
Kasvispasta-fetapannu
Ricotta-pinaattipasta
Sitruuna-vuohenjuustopasta
Pastaa manteli-persiljakastikkeella
Tomaattikeitto
Avokadopasta
