Saavuimme maanantaina Dubrovnikistä Montenegron puolelle pieneen, reilun viiden tuhannen asukkaan Kotoriin, joka sijaitsee aivan unelmapaikalla, meren äärellä, mutta suojaisessa poukamassa vuorten ympäröimänä. Ei väliä mihin suuntaan katsoo, sillä postikorttimaisemat ympäröivät joka suunnalta. Etäisyyttä Kotorilla on Dubrovnikiin vain alle 150 kilsaa, mutta kapeiden ja mutkittelevien matalanopeuksisten teiden sekä rajanylityksen muodollisuuksien takia matkaan vierähti bussilla tällä kertaa kolmisen tuntia. Riippuen liikenteestä ja rajan ruuhkista, matkaan voi mennä myös vähemmän tai enemmän, joten liikkeellä kannattaa olla rennolla aikataululla!
Kotor on pieni ja tunnelmallinen paikka, ehdottomasti kiinnostavinta kaupungissa on kaunis satama-alue huviveneineen sekä sievä vanhakaupunki. Vanhakaupunki on pieni ja sokkeloinen, jopa niin kompaktin kokoinen, ettei kaduilla ole nimiä vaan suunnistaa joutuu muistin varassa ja ravintolan tai hotellin nimi mielessä. Päivässä ehtii nähdä alueen mainiosti, mutta toisaalta, tämä on otollinen paikka viivähtää pidempäänkin nauttien upeista maisemista, rauhasta sekä kohtuullisesta hintatasosta.
Vanhankaupungin muurien suojassa kadut ovat hyvin kapeita ja parhaiten valloitettavissa jalan, ihan vain kurkkimalla uusien kulmien taakse. Kalleimmat ravintolat ja kahvilat löytyvät pääportin tuntumasta, mutta ovat silti meidän mittapuullamme edullisia. Erityisesti suosittelen vanhankaupungin ulkopuolella sijaitsevaa ja upealla näkymällä sekä vanhaankaupunkiin että merelle varustettua erinomaista Galionia, jossa erityisesti kalaruoat keräävät kiitosta. Jatkoille voi suunnata vanhankaupungin yhdellä pikkukaduista sijaitsevaan Old Winery -viinibaariin, jossa on toisinaan myös livemusiikkia. Suosittelen lämpimästi!
Siellä täällä vastaan tulee pieniä putiikkeja, jopa mahdottoman paljon monipuolisemmin kuin suuremmassa Dubrovnikin vanhassakaupungissa, vaikka voisi olettaa asian olevan päinvastoin. Shoppailijan mekka ei tämäkään silti ole, mutta kuitenkin mahdollisuus tehdä jotain pieniä yksittäisiä uniikkeja löytöjä. Kotorissa aika vierähtää maisemia ihaillen, katuravintoloissa istuskellen ja auringossa hohtavaa kirkasta, muttei kuitenkaan uimakelpoista vettä katsellessa. Nuoremmat turistit suuntaavat ilmeisesti maan rantakohteisiin, sillä ainakin tähän aikaan vuodesta Kotoriin tuntuu saapuneen turisteja kivasti kohtuudella ja enemmänkin iäkkään puoleisia, joista suurin osa taitaa suunnata illan tullen risteilyaluksella muihin maisemiin.
Kotoriin poikkeaminen kannattaa ehdottomasti jo ihan maisemien takia. Jos aluetta haluaa tutkia laajemmin, kannattaa vuokrata auto tai ainakin ottaa mukaan vaelluskengät. Me luovutimme suosiolla ja jäimme vain ihailemaan ylhäällä siintävää linnaketta, jonne johtaa huikeat tuhat porrasta. Myönsin nöyränä, ettei kuntoni kestä yli kolmenkymmenen asteen paahteessa niiden askelmien kipuamista ylös ja vielä takaisin alas, mutta voin kuvitella, että ylhäältä linnasta aukeaa mielettömät näkymät!
Kotorissa on pieni bussiasema, mutta yllättävän hyvät yhteydet myös muualle Montenegroon. Niinpä kaupunki on näppärä välietappi, mikäli mielii muihin rantakohteisiin tai isompiin kaupunkeihin, vaikka ilmeisesti Montenegron suosituimmat kohteet sijaitsevat juuri meren äärellä.
Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.
