Yrittäjyyden parhaita puolia on se, etteivät viikot toista samaa kaavaa. Se tarkoittaa sekä työmäärää että töiden jakautumista. Välillä tekee tiiviisti isoja projekteja ja toisinaan tasapainoilee pienien juttujen lomassa. Jotkut viikot ovat mukavan verkkaisia ja saa ottaa päivätorkkuja rauhassa, sitten toiset ovat kelloa vastaan juoksemista. Kaikki ne ovat hyvä lomittain, tasapainottavat toisiaan.
Tämä viikko on lukeutunut niihin kiireisiin. Olen hyppinyt projektista toiseen ja jostain kumman syystä kaikki nopeat ja yllättävät asiat tuntuvat tapahtuvan samaan aikaan. Pöydällä on useamman asiakkaan töitä ja kaikkea strategisesta suunnittelusta valokuvaukseen ja sisällöntuotannosta raportointiin.
Yritin tänään täydellä teholla kahlata läpi aamulla kasaamaani to do-listaa, mutta on myönnettävä, en ehtinyt kaikkea, mutta ainakaan kyse ei ollut yrityksen puutteesta. Tärkeintä on kuitenkin, että sain asiat siinä määrin hallintaan, että enää tänään en aio tehdä Netflixiä kummempaa ja jätän loput suosiolla huomiselle.
Tänään pöytäni on näyttänyt pikemminkin kahden hengen etätoimistolta kuin ruokapöydältä, mutta sitä se on aika usein. Tasapainoilen kolmen läppärin välillä ja ei ole tavatonta, että vaihtelen tiuhaa kahden välillä tai kuten tänään, juoksutan asioita samaan aikaan parilla.
Useampaan läppäriin tosin on ihan hyvä syy, yksi on täysin pyhitetty isoimmalle asiakkaalleni ja siihen on kytketty kaikki oleelliset etäyhteydet ja ladattu tärkeät sisällöt sekä asiakkaan ohjelmat. Toinen on taas sekä huvi- että pienten projektien käytössä. Kolmas on kompakti ja näppärimmin mukana kulkeva, ja on usein se, jonka otan kahvilatyöhön tai matkoille mukaan. Siihen olen myös asentanut kuvankäsittelyohjelman ja kapasiteettinsa puolesta toimii hyvin siihen tarkoitukseen.
Nyt jouduin myös käytännön syistä siirtymään kahteen kännykkään. Ylläpidettäviä sometilejä yksinkertaisesti on jo sen verran, että ne täytyy jakaa kahteen puhelimeen. Niinpä pari viikkoa sitten kaivoin laatikon pohjalta vanhan Huawei Honor-puhelimen, jonka näyttö on ollut säpäleinä jo ties kuinka kauan. Toivoin toimivuutta ja kun laite latauksen jälkeen osoitti elon merkkejä, kiikutin sen huoltoon ja tällä viikolla sain käsiini toimivan kakkospuhelimen. Vielä pitäisi hankkia suojakuori ja liimata taakse Popsocket, jollaista ilman en enää osaa tai halua olla. Pikkuinen kännykänpidike tasapainottaa ja napakoittaa niin paljon otetta, että etenkin ison näytön kanssa se lisää merkittävästi turvallisuuden tunnetta kännykkää pidellessä.
