Korjaamon parempi brunssi

Tänä aamuna laiskotti, joten aamiainen valmiissa pöydässä tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta. Inhottavaa sohjosäätä uhmaten tarvoimme tuttuun brunssipaikkaan vain todetaksemme, ettei siellä olekaan brunssipöytää katettuna lauantaisin. Pieni epätoivo iski, sillä omilla kulmilla ei montaa vaihtoehtoa ole. Hetken yritimme googlailla, josko jotain uutta tulisi mieleen, mutta hakutulokset vilkuttivat niitä muutamia vanhoja tuttuja, jotka eivät ihan tähän tilanteeseen sopineet. Kun oikein muuta ei tullut mieleen, ajattelimme koukata läheisen Korjaamon kautta ja kurkata miltä päivän brunssi näyttää. Olimme viimeksi pettyneitä Korjaamon brunssiin, joten olimme jo varautuneet jatkamaan lähikauppaan aamiaistarpeita ostamaan. Räntäsateesta märkänä saavuimme Korjaamolle ja jo ovesta sisään astuessa oli näkymä toisenlainen kuin edellisellä kerralla. Ne pari vaatimattoman lounasnoutopöydän oloista viritelmää oli somistettu, oheen nostettu keittokulho ja seinänviertä kulki pitkä pöytä pitäen sisällään kunnon aamupalatarpeita ja jälkiruokabuffetin. No johan näytti paremmalta, niin hyvältä, ettei tarvinnut kahta kertaa miettiä jäädäkö brunssille.

Joskus näköjään käy näin häkellyttävällä tavalla, että valikoima kasvaa ja hinta putoaa, Korjaamon brunssin hinta oli nimittäin laskenut viidellä eurolla ollen nyt 19 €, minkä myötä hinta-laatusuhde tuntui nyt huomattavasti järkevämmältä. Ilo huomata, että on otettu opiksi ja silminnähden petrattu!

Se viime kerralla kehaisemani juju oli kuitenkin säilytetty, eli brunssia ei ollut päivitetty ihan tusinabrunssiksi ja tällä kertaa teeman oli Provance. Lämpimänä ruokana oli rakuunamarinoitua kanaa tummalla siiderikastikkeella ja dijon-perunoita, ohessa vuohenjuustolla gratinoituja latva-artisokan pohjia. Sipulikeittoa unohdin kokonaan maistaa kun tarjonta sai niin hämilleen. Lounasmaisten ruokien lisäksi oheen oli tuotu niitä perinteisiä aamiaisherkkuja, leipävalikoimaa lisätty ja tuoreet croissantit tuotu pöytään. Munakas oli maustettu tryffeliöljyllä ja minikokoiset (vähän liian suupalamaiset) jogurtti-myslikupit maistuivat herkullisilta. Juustoissa oli edelleen makua, mutta oheen oli tuotu leikkeleetkin ja perinteinen voi. Kokonaisuudessa oli kivasti vivahdetta ja valikoima tuntui laadukkaalta. Ei oltu rönsyilty, ainoastaan laajennettu lounaspöydästä brunssimaisempaan suuntaan.

Paikan päällä oli rauhallista, selvästi rauhallisempaa kuin viimeksi, joten pöydissä oli varaa valita. Ja jos viime kerralla sai ihmetellä noutopyödän laiskanlaista täyttymistä, niin nyt tuntui yhtenään joku henkilökunnasta olevan tarkastamassa valikoimaa ja tuomassa lisää. Hyvä Korjaamo! Nyt tästä ihan oikeasti tuli varteenotettava brunssivaihtoehto tulevaisuuden varalle. Ja jälkkärifani kiittää, päärynä tarte tatin suli suuhun ihanan vaniljakreemin kera. Nam.