Viime aikoina on tapahtunut vähän töiden ulkopuolisessa elämässä ja menneet viikot ovat tuntuneet yhdeltä pitkältä parantumisen ja täysipainoiseen arkeen paluun odottamiselta. Tämä on nyt neljäs viikko, mutta ei viimeinen. Jos kaikki menee kuten on suunniteltu, ensi viikko on se viimeinen. Jos tähän laskee vielä reissuviikon mukaan, siitä niin sanotusta tavallisesta arjesta on reilu kuukausi. Myönnän, että tällä viikolla on alkanut ottamaan mielen päälle vahvasti. Flunssa on vienyt viimeiset voimat kehosta ja yksin neljän seinän sisällä oleminen mielestä.
Kun en muuta enää keksinyt, yritin tällä viikolla piristää itseäni (ja saada muuta ajateltavaa leikkausjännitykseltä) shoppailemalla jotain kivaa kesävaatetta, tosin huonolla menestyksellä. Kaikki mitä kokeilin, tuntui vain korostavan tämänhetkistä olotilaa. En ole päässyt näinä viikkoina liikkumaan lainkaan tai syömään normaalisti, mikä on väistämättä vaikuttanut oman kehon tuntuun. Tällä hetkellä en tunne oloani sinuiksi omissa nahoissani, niinpä asukuviakaan ei juuri ole. Tekee mieli maastoutua tapettiin. Tai oikeasti tekisi mieli päästä kunnolla liikkeelle, mutta se ei tällä hetkellä onnistu, joten valitsen maastoutumisen – kotona sänkyyn, töissä hiljaiseen nojatuolinurkkaan.
Tuntuu tosin syylliseltä tuntea alakuloisuutta ja sanoa se ääneen, sillä tiedän hyvin tämän olevan vain muutaman viikon kestävä matalalento. On valtavasti ihmisiä, joille sairastaminen tai kipu on osa arkea vuodesta toiseen. Omani on kuitenkin korjattavissa ja olen saanut hyvää sekä nopeaa hoitoa, sen suhteen ei voisi olla paremmin. On siis monta asiaa olosuhteisiin nähden hyvin, mutta silti mieli ei oikein nyt osaa innostua. Suokaa siis anteeksi melko flegmaattinen blogin päivittelykin, kyllä tämä taas tästä, lupaan!
Mekko: Only / Neuletakki: Zara / Sandaalit: Swedish Hasbeens
Jos teillä on parempi shoppailifiilis, niin tämä aiemmassakin postauksessani vilahtanut ja kyselyitä kerännyt kirsikkakuvioinen mekko löytyy useassa koossa täältä, Nelly.comista.
