Päivät menevät älytöntä vauhtia. Tämä postaus on ollut avonaisena ikkuna läppärin ruudulla jo viikonlopusta, ja pian päivä kääntyy keskiviikon puolelle, mutta muka en ole ehtinyt saatella kokonaisuutta loppuun. Toisaalta, parin päivän pyrähdys Hämeenlinnaan vähän sotki arkirutiineita.
Mies vaihtoi työtä ja samalla työkaupunkia, niinpä nyt yhtäkkiä Hämeenlinna käy tutummaksi kuin olisi osannut ennustaa. Päätinkin lähteä pariksi päiväksi mukaan kun mies suuntasi tutustumaan uusiin töihin. Näinä aikoina ei ole turhan paljon mahdollisuuksia maisemanvaihdoksiin, joten tartuin tilaisuuteen ja yritin pitää maanantain puolittaisena vapaapäivänä. Kiersin kirppareita ja lounastin ystävän kanssa. Kotiin palasin aikaisin tiistaiaamuna, ja se päivä menikin sitten töitä kiinni kuroessa. Ei kai siis ihme, jos päivät tuntuvat kuluvan vauhdilla, eikä tunteja riitä kaikkeen, mitä tahtoisi.
Hämeenlinnassa majoituttiin upealla paikalla järvimaiseman äärellä keskustan kulmilla, mutta hassusti 80-luvulle jämähtäneessa asunnossa. Katselin rapattua kattoa, kuviollisia muovimattoja ja kasarivärejä miettien, mitä kaikkea tekisin asunnolle jos voisin. Remontin jälkeen olen huomannut ajattelevani melko useassakin paikassa vähän vahingossa, mitä tiloille tekisin ja miten hyödyntäisin itse neliöt jos siihen tarjoutuisi tilaisuus.
Nämä kuvat on napattu elementtitalon pihalla, ruskea seinä istui varsin täydellisesti saapumispäivän asuuni, Weecosin valikoimasta löytyvään Miia Halmesmaan leopardikuosiseen Flirty-mekkoon. Samainen mekko oli muutama viikko sitten käytössä sukkisten ja nilkkureiden parissa, mutta kuten tuolloin jo ounastelinkin, se taipui nyt erinomaisesti huomattavasti kesäisempään kokonaisuuteen.
Mekko: Miia Halmesmaa, saatu blogin kautta / Bleiseri: Zara / Korikassi: & Other Stories
