Kesä saapui lopulta kuin yllättäen. Kun perjantaina suuntasin töihin en vielä tiennyt, mitä odottaa. Kotiin lähtiessä vastassa oli huumaava lämpö ja sen seurauksena ex tempore piknik Espan puistossa. Kesä, vihdoin.
Lauantaina heivasin jos sukkikset pois ja uskaltauduin liikkeelle paljain säärin, tuntematta kylmää kertaakaan! Suuntasin Korkeasaareen, jo toistamiseen saman kuun sisällä. Söin kesän ensimmäisen irtojäätelön ja intoilin lyhyestä lauttamatkasta. Mutta kesä tuo myös kääntöpuolensa, herkällä päällä ollut hanhi kävi takavasemmalta päälle läimäyttäen kasvojani niin, että polte katosi vasta illalla. Säikähdys jää ehkä kummittelemaan koko kesäksi ja lempeyteni citylintuja kohtaan joutaa nyt lähempään tarkasteluun.
Tänään sunnuntaina jatkoin keventämistä, nilkkurit tuuppasin kaapin perälle ja aloitin sandaalikauden. Paistattelin päivää Töölönlahden kupeessa ja mietin, kuinka iso vaikutus auringolla mieleen onkaan. Ja kesäkausi on vasta aluillaan. Aika ihanaa!
