Wienin katuja kävellessä ei voinut välttyä huomaamasta, mikä on pinnalla juuri nyt. Nimittäin saviastia. Ensimmäisenä päivänä Landstrassen alueella vastaan tuli ihana sisustusmyymälä Hannibal’s, jonka hyllyt notkuivat kaunista keramiikkaa ja muita astioita. Luulin sen olevan kertaluontoinen astiataivas, mutta seuraavat päivät osoittivat, että kööpenhaminalaisten sisustuskuvien tunnelmaa henkiviä keramiikka-astioita löytyi yhdestä jos toisestakin kaupasta. Ja sitten oli niille kokonaan omistettuja kauppoja, kuten vaikka Motel a Miio (jolla muuten on Suomeen toimittava verkkokauppakin, psst psst). Eli jos on kuten minä, eli menee sekaisin kaikista ihanista kipoista ja kupeista, niin kannattaa suunnata Wieniin. Etenkin Neubaunin alue on mainio löydöille.

Itse poimin mieleisiä keramiikka-astioita matkaan sieltä täältä, ja haikeudella jätin muutamat ihanat maljat ja lautaset kauppaan, sillä olin liikkeellä pienellä laukulla ja ylipäätään jatkuvassa liikkeessä, joten täytyi pitäytyä kohtuuden rajoissa. Ja toisaalta järkevää muutenkin. Ylimääräisiä kippoja kertyy kotiin herkästi, joten olen pitänyt kiinni valikoivuudesta ja laatuun panostamisesta.

Sopiva sattuma oli, että kun olin haalinut nämä ihanuudet matkalaukkuuni, sain tiedon asuntolainasta, eli onpa heti valmiina jotain uuteen kotiin. Kun sen aika koittaa. Innostuksen jälkeen nimittäin tuli hetkellinen ahdistus poikettuani ensimmäisessä näytössäni. Väkeä oli vaikka kuinka, tarjouksia jätettiin jo paikan päällä ja itse asunto, noh, aikamoinen koppi. Ja silti tarjoukset kohottivat lähtöhintaa muutamalla kymmenellä tuhannella. Olisi naurattanut hinta ja kysyntä, ellei olisi kauhistuttanut. Yritä nyt tässä kysynnän ja hinnoittelun tilanteessa saada napattua itselle sopiva yksilö.

Hetken teki mieli lyödä hanskat tiskiin, mutta pieni kehityskeskustelu palautti jalat maahan. Eihän tässä oikeasti ole kiire, sitä paitsi, olen seurannut tilannetta vasta muutaman viikon. Ystävällä meni sen oikean nappaamiseen 3 kuukautta ja 15 näyttöä (ja vitsit, mikä helmi sieltä sitten lopulta tuli), joten eiköhän kärsivällisyys palkita (harmi, ettei ole vahvuuteni).

Katso myös nämä