Muuton jälkeen ajauduin hetkelliseen henkiseen koomaan. En tiedä johtuiko se siitä, että oli muutaman viikon kiirehtinyt kaikkea ja organisoinut sekä osin myös stressannut tulevaa muuttoa, ja kun se lopulta oli hoidettu pois päiväjärjestyksestä, mielellä oli sanaton sanaton lupa vähän höllentää otetta. Tai sitten vaikutuksensa saattoi olla sillä, että yhtäkkiä syksy alkoi tuntu ja näkyä kunnolla ympärillä. Sää viileni, himmeni ja tajusin pakanneeni kesävaatteet varastoon, mutta unohtaneeni ottaa uudet esiin. Koska olen varsin valolla käyvää ihmistyyppiä, sekin saattoi vaikuttaa.
Koska to do -lista ei kuitenkaan poistunut vaikka mieli ottikin luvatonta vapaata, olen yrittänyt tsempata ja löytää tapoja saada hoidettua arkiasioita energiattomuudesta huolimatta. Tänään se esimerkiksi tarkoitti sitä, että pitkästä aikaa siirsin etätyöpisteeni kahvilaan. Tuleva asunto oli aiemmin hyvä, mutta parhaillaan siellä kuivuu eteisen maalattu lattia ja toisaalta laatikkopinot muistuttavat keskeneräisyydestä. Niinpä kahvilan siisti ja neutraali miljöö on ehkä juuri sitä, mitä tänään tarvitsen. Ja toki paljon kahvia! Se oli kriteeri työpistettä valitessa.
Tänään sain myös viimein keittiön laitettua tilaukseen, eli yksi asia ruksittavaksi listalta. Keittiöstä olen oikeasti todella innoissani. Siinä en joutunut juurikaan tekemään kompromisseja (mutta kyllä sitä viilattiinkin ja testattiin erilaisia optioita) ja oikeastaan kokonaisuus tuntuu todella omalta. Tai toki kompromissi tietyllä tapaa on se, että kustannussyistä päätin haalia irtaimiston itse muualta. Laskeskelin, että se tulee halvemmaksi. En tarvitse kodinkoneilta ihmeempiä ja voin ihan hyvin poimia myös vaikka aletuotteita virtuaaliseen ostoskoriin. Niinpä tänään laitoin tilaukseen integroitavan valkoisen uunin ja induktiolieden. Jo aiemmin tilasin tiskialtaan ja pitäisi vielä hankkia liesituuletin, jääkaappi sekä vetimet. Niin, ja hana. Se hankalin.
Hana ei ole hankala siinä mielessä, että tiedän tarkkaan millaisen hanan haluan. Haaste tulee siitä, etten meinaa löytää sellaista kohtuuhintaan. Haluan ehdottomasti messinkisen siron hanan, ja niitähän on. Mutta taloyhtiön vaatimalla suomalaisella tyyppihyväksynnällä ja ykkösääniluokalla valtaosa rajautuu pois. Tällä hetkellä ainoa oikeanlaisen tyyppihyväksynnän omaava hana, jonka olen löytänyt, löytyy Lapetekilta. Se on kaunis, mutta kiistatta kalleimmasta päästä. Lisäksi siinä on pesukoneliitäntä, mikä taas on vähän tarpeeton ulokkeena ja hinnassa näkyvänä osana, sillä astianpesukonetta pieneen keittiööni ei tule.
Vanhassa asunnossani oli tiskikone, jota en koskaan käyttänyt. Astiakertymäni on niin minimaalista, että koneen pyörittäminen muutaman astian tähden tuntui aina haaskaukselle. Sitä paitsi, tiskaus on ihan kivaa. Niinpä ostin isomman altaan ja päätin jättää tiskikoneen tilan astioiden säilytykselle. Nyt vain pitäisi löytää speksit täyttävä keittiöhana.
Tuntuu hullulle maksaa lähes pari sataa enemmän siitä, että saa taloyhtiön määritelmiin sopivan, vaikka vastaavia esimerkiksi muissa Pohjoismaissa hyväksyttyjä löytyy edullisemmalla. Ja ilman turhaa liitäntää. Niinpä hana on vielä tilaamatta. Toisaalta, keittiöllä on neljän viikon toimitusaika ja siihen vielä viikon verran päälle tason kanssa, joten sinällään hanalla ei ole hoppu. Toisaalta haluaisin saada pakollisia kuluja nopeasti pois päiväjärjestyksestä.
Enpä olisi ajatellut, että hanankin valintaan ja vertailuun saa upotettua näin paljon aikaa! Sertifikaattiselvittelystä puhumattakaan, monen tuotetiedoissa asiaa nimittäin ei ole selkeästi mainittu, ja olen joutunut kysymään asiaa asiakaspalveluista ja etsimään VTT:n sertifikaattihausta (joskaan sekään ei tunnu aina antavan helppoa vastausta).
Mutta hei, sentään ollaan jo keittiön kanssa näin pitkällä! Yritän pian ehtiä avaamaan keittiösuunnitelmaa ja julkaisen luonnoskuvat.
Kuvien lähteet ja hanat: 1. Lapetek Lino-A 2. Gustavsberg Epic 3. Damixa Silhouet 4. Tapwell Evo980