Juhannusviikonloppu antoi parastaan. Koimme ja näimme Pohjois-Viron helmiä, kuten Käsmun, Vihulan, Rakveren, Sagadin, Narvan, Narva-Joesuun ja Lahemaan kansallispuiston. Söimme jäätelöä merenrannassa ja kiipesimme Käsmun rantahiekassa kohoavalle suurelle kivelle katselemaan maisemaa ylempää. Autoilimme läpi rauhallisten peltojen ja metsien, sekä pysähdyimme rannikolle ihmettelemään myrskyävää merta.
Tyypilliseen tapaan kolme päivää oli enemmän tekemistä kuin oleilua, mutta se sopii meille.
Vaikka mahtui siihen sellaisiakin raukeita hetkiä kuin kauniiden kartanoiden lakanoihin uppoutumista, kylvyssä lipumista, hitaita aamiaisia, pehmeässä rantahiekassa paljain jaloin kävelyä ja illan hämärtymisen seuraamista lumpeiden täyttämän lammen äärellä.
Ei ehkä niin juhannusfiiliksen viikonloppu, mutta kesäoloa sitäkin enemmän. Kokon näimme vain kaukaa, mutta keskikesän yön otimme vastaan peltoon kirmaamalla, niittykukkia poimimalla ja öisen luonnon elämää seuraten.
Paljon kauniita kokemuksia ja viikonloppu, joka todella otti takaisin menneitä ankeita viikkoja ja viitoittaa suuntaa tuleviin. Tällaista lisää!
Epävakaa sääkään ei haitannut yhtään. Mitä siitä, että rankkasade yhtenä hetkenä kasteli läpi tai kolea luihin asti puskeva viima sai jättämään takin hupusta vain pienen loven katseelle. Koin onnea siitä, että voin ja jaksoin taas tehdä, sekä sain nauttia ihan parhaasta reissuseurasta. Ja mahtui lomaan niitä auringon täyttämiäkin hetkiä. Ihan riittävästi, että hädin tuskin enää edes muistan, kuinka uitettu Tallinnan myöhäisillassa hotellille päästyä olin.
Kotiin palattua olen torkahdellut. Väsymys painaa ja luulen nukahtavani ajoissa. Niin paljon kuvia ja matkamuistoja kuitenkin jaettavaksi, että kuulemme varmasti pian!
Iloa kaikille arkeen paluuseen (jos ette kuulu niihin onnekkaisiin, jotka ovat jo aloittaneet loman). Itse palaan parin viikon sairasloman jälkeen takaisin töihin ja jätän kaiholla hetkeksi hitaat aamut taakse, mutta ihanaa voida hyvin!
