Lentokone ei tippunut, mutta jatkolento oli mukavasti myöhässä – noista kahdesta silti se pienempi paha, joten en valita. :) Pääsimme siis turvallisesti Dubliniin, mutta rättiväsyneinä keskellä yötä. Aikaeron suunta oli kuitenkin puolellamme, joten vaikka nukuimmekin pitkään, olimme silti liikkellä aamupäivän aikana. Vaikka maisema taiteilee mustan ja harmaan sävyissä, on kaupungin keskusta silti täynnä joulun tunnelmaa. Muhkeat kuuset ilostuttavat maisemassa, joulupukit (ja tontut) ovat liikkeellä ja joululaulut raikaa, niin liikkeissä kuin kaduilla (erityisesti näin lauantai-iltana). Koristeet ovat näyttäviä ja niitä on paljon – juuri sellaista muhkeaa ja joulunväristä kuin salaa toivoinkin. Joulutunnelma alkaa hiljalleen hiipiä mieleen, ja tekisi mieli jo kaivaa aatoksi mukana kuljetetut paketit laukusta esille, mutta yritän hillitä itseni.
Sen lisäksi, että kaupunki on täynnä joulua, on se myös täynnä ihmisiä. Eittämättä viimeinen viikonloppu ennen joulua näkyy ja en mitenkään jaksa uskoa, että keskusta on muulloin näin tupaten täynnä. Turistit eivät juuri pistä silmään väkijoukosta, mutta paikalliset kiitävät jouluostoksilla sankoin joukoin. Kadut ja liikkeet ovat siis todella täynnä, tuntuu, että puoli Dublinia on tänään ollut ulkona, ja ehkä onkin. Paikoin olemme siis itse luovuttaneet ja todenneet, että sivukatuja on ihan kiva kulkea ja putiikkeja fiilistellä etäältä. Meillä ei ole kiire minnekään. Jännityksellä kuitenkin odotan millaisena aukeaa aleshoppailuihin varattu 26. päivä, sillä jos jo tämä väkimäärä saa ahtaanpaikankammoisen nieleskelemään, miltä näyttää Lontoon ostoskadut heti joulun jälkeen? Se nähdään kohta, mutta ei mennä asioiden edelle. Dublinin tunnelma on kaikesta huolimatta herttainen, aivan ylenystävällinen ja somasti kotikutoinen. Oikein viihtyisää, ja täällä on vielä sopivasti aikaa ennen paluuta Lontooseen.