Istun Tegelin pienellä ja ankealla lentokentällä ja odotan paluulentoa Suomeen. Viimeiset kaksi päivää ovat kuluneet vauhdilla, mutta pitäneet sisällään paljon. Niinpä istun tässä lentokenttähallin harmaalla penkkirivistöllä varsin tyytyväisenä, mutta kieltämättä mahdottoman väsyneenä. Toivottavasti saan levättyä edes hetken koneessa, että jaksan tehdä pikaisen uudelleenpakkauksen ja jatkaa Tukholmaan vähän virkistyneempänä.
Näinä kahtena viimeisenä päivänä suunnitelmat ovat eläneet lennossa ja olen siitä kiitollinen, sillä reissu on antanut paljon enemmän kuin osasin odottaa. Berliinistä olen ehtinyt nähdä vain palasia, välähdyksiä kaupunkiin sieltä täältä, mutta pitänyt siitä mitä näen. Kaikesta päätellen Berliinissä on todella paljon nähtävää, ja tänne on ehdottomasti palattava vielä paremmalla ajalla!
Mietin eilen illalla hotelliin matkatessa, että on ollut hauska matkustaa kokea matkustus vähän toisenlaisesta roolista. Olin siis nyt Berliinissä Zalandon kutsumana, ja edellisessä työssäni työmatkatessa tapasin joko kollegoita tai olin itse emännän roolissa, mutta en oikeastaan koskaan vieraana, niinpä nyt on tuonut mukavaa perspektiiviä aiempien kokemuksien rinnalle matkustaa tässä roolissa. Ja on helppo sanoa, että pieniä yksityiskohtia osaa arvostaa varmasti ihan toisella tapaa kun on nähnyt myös sitä toista puolta! Reissuemäntäni Jenny onkin ollut ehkä paras emäntä ikinä, ja olen saanut sekä nauttia huippuseurasta että voinut hehkua mukavan huoletonta aikaa.
GAPin yhteistyötä Zalandon (eli GAPin vaatteita saa nyt Zalandolta) kanssa juhlittiin rouheassa Alte Teppichfabrik -tehdaskompleksissa. Mieletön tila, joka veti suuren määrän ihmisiä vaivatta, mutta oli silti tunnelmallinen ja täynnä kiinnostavia pieniä yksityiskohtia.
Ensikosketus alueeseen oli aavemainen, mutta sisään astuessa karu tehdashalli täyttyi valoista ja fiiliksestä, ulkopuolelle avautui puutarhajuhlien tuntua lyhtyineen, grilliherkkuineen ja somalla pienelle jääjogurttiautollaan. Photo booth viihdytti vieraita ja lieveartisti Mymo loisti taideteosta pihan perällä. Kokonaisuutena varsin onnistuneet juhlat, mutta viihtymisen toki viimeisteli hyvä seura, eli kiitos illan seuralaisille, joiden kanssa yrityksistä huolimatta yhteiskuvat vain eivät ottaneet onnistuakseen, heh!
