Kömmin juuri isoon ja ihanan pehmeään sänkyyni Berliinin persoonallisessa The Weinmeister -hotellissa ja sammutin suurimmat valot. Jätin verhot tarkoituksella auki heti sängyn vieressä avautuviin ja puolet seinästä peittäviin ikkunoihin, sillä halusin katsella suurkaupungin illan taittumista yöksi. Taivas on hämärä ja maisemaa hallitsee kaupungin maamerkki, tv-torni, jonka metallisena hohtavaa pintaa ja hillitysti vilkkuvia valoja voin katsella kaikessa rauhassa.
Savuin Berliiniin iltapäivällä, kirjauduin hotelliin ja ihailin rakennuksen sisäänsä kätkemiä oivaltavia yksityiskohtia. Ehdin hengähtää hetken ennen kuin tapasin matkani emännän Zalandolta, ja yhdessä suuntasimme kevyelle iltapäiväpalalle. The Store osoittautui valloittavaksi valoisaksi tilaksi, etätyötä tekevien trendikkäiden kaupunkilaisten suosimaksi paikaksi, jonka sisältä bongasin ainakin kahvila-ravintolan, kampaamon ja tietenkin ympäri tilaa ujuttautuneen putiikin.
Tunnit vierähtivät jutellessa huimaa vauhtia ja hädin tuskin ehdin pyörähtää Alexanderplatzin kupeessa sijaitsevassa tavaratalossa, Galleria Kaufhofissa, ja muutamassa kaupassa matkalla takaisin hotellille ennen niiden sulkeutumista. Perillä suunnittelin huomista ja tätä kirjoittaessani huomaan valuvani yhä syvemmälle sänkyyn, ehkä on siis aika sammuttaa viimeisetkin valot ja alkaa nukkumaan. Huomenna on kuitenkin pitkä ja jännittävä päivä, mutta aivan varmasti erittäin antoisa!
