En edes uskalla ajatella kuinka kauan elämäni aakkoset seisoi postausluonnoksissa, mutta tänään aamukahvia hörppiessä sain viimein puhtia ja raapustin kirjaimet kokoon!
Aurinko Rakastan valoa ja energiani tuntuu olevan suorassa yhteydessä valon määrään. Kehoni sekä mieleni reagoi todella voimakkaasti kaamoskauteen ja jälleen kauhulla odotan tulevaa pimeää jaksoa. Onneksi nyt paistaa aurinko ja minä saan nauttia valoisuudesta!
Blogi on iso osa arkeani ja elämääni, enkä koskaan olisi tämän aloittaessani uskonut miten paljon se tulee antamaan. Vaikka lopettaisin blogini nyt, silti elämääni jäisi sen myötä kertyneitä ihania ihmisiä, muistoja ja kokemuksia. Joku päivä tämäkin jakso suurella todennäköisyydellä päättyy, mutta vielä ei tunnu siltä, nyt haluan edelleen palata tänne, kirjautua blogiini ja ilmaista osaa itsestäni juuri näin. En kuitenkaan käyttäisi tähän mennyttä aikaa mitenkään järkevämmin, vaikka toisinaan naurahtelenkin, mitä kaikkina blogiini käytettyinä tunteina olisi voinut vaikkapa oppia. Mutta kun tarkemmin katsoo, olen oppinut tätäkin kautta valtavasti.
Canon Kaikki digiajan kamerani ovat olleet Canoneita, se vain on ollut helppo ja turvallinen valinta. Ensimmäistä kertaa olen hukassa siitä, mihin merkkiin tai malliin seuraavaksi päätyisin, mutta en kiellä, etteikö Canon vetäisi aivan erityisesti puoleensa ihan jo pelkällä tuttuudellaan.
Duuni Työ on iso osa elämää, enkä halua sen olevan ”vain” työtä. Kaikkeen kuuluu arki ja rutiinit, mutta haluan silti voida ammentaa ja inspiroitua työstä, sillä koen, että niin myös minulla on enemmän annettavaa työhöni.
Elämä Rakastan elämää, vaikka hetkittäin vaivunkin kaiken kokonaisvaltaisen merkitöksettymyyden suohon. Silti haluan elää pitkään ja kyetä nauttimaan, mutta muistutan itseäni säännöllisesti siitä, ettei elämäni ole arvokkaampi kuin minkään muunkaan olemassa olevan. Olen vain pieni osa kokonaisuutta. Se antaa perspektiiviä murheille ja kannustaa iloitsemaan siitä mitä on.
Farkut En ole juuri koskaan viihtynyt farkuissa, mutta aikuisiällä olen yrittänyt opetella niiden käyttöä. Omistan kuitenkin useat, mutta mitkään niistä eivät tunnu täydellisiltä.
Grasse, kaupunki Etelä-Ranskassa, jossa vietin ensimmäiset kolme vuottani. Sillä on aivan erityinen paikka sydämessäni ja jollain tapaa kaipaan Ranskaan aina takaisin, vaikka olinkin niin tavattoman pieni siellä asuessani. Alueen tuoksumuistot elävät jossain syvällä edelleen vahvasti ja palauttavat etäisesti tuttuihin maisemiin hetkittäin hyvinkin vahvasti.
Hellyys Rakastan läheisyyttä ja tykkään antaa sekä saada kosketusta, paijausta ja halauksia. Fyysinen kontakti on itselle hyvin tärkeä asia ja epäilen, että olin sylikoira entisessä elämässäni.
Isä Suhteeni isään on aina ollut kipeä, mutta ikä ja asioiden käsittely on tehnyt tehtäväänsä ja omien rajojen vetäminen saanut aikaan muutosta. Kun olen vetänyt itseni etäämmälle ja määrittänyt oman arvoni, on isäkin jollain tapaa lauhtunut ja ehkä havainnut, etten ole enää millään tapaa riippuvainen ja hallittavissa. Emme ole läheisiä ja olen hyväksynyt sen, ettei meistä tule, mutta tulemme jo jotenkin toimeen. Se on iso juttu.
Jännitys Olen tosi jännittäjäluonne (jos niin voi sanoa), jännitän ihan kaikkea uutta ja välillä tuttuakin. Mies usein hymähtelee, että mitäpä en jännittäisi. Jännitys on itselle hyvin fyysinen tila, vaikkakin niissä arkijännityksissä fyysiset oireet harvemmin äityvät pahoiksi toisin kuin ihan uusissa tai todella merkityksellisissä tilanteissa. Olen myös oppinut paljon hallitsemaan jännitystäni, mutta edelleenkin jännityksen tunteet kuuluvat arkeeni. Se on niitä asioita, josta mielelläni luopuisin, mutta olen alkanut hyväksymään sen osaksi elämää ja keskittymään hallintaan.
Kommunikaatio Uskon vahvasti, että niin monet konfliktit ratkeaisivat, tai eivät koskaan edes syntyisi, kun pidettäisiin huolta kommunikaatiosta. Mielestäni on suurempi riski käyttää liian vähän sanoja, kun käyttää niitä liikaa. Toki sisällöllä on merkitys, mutta lähtökohtaisesti en ole rivien välistä lukija, vaan kaipaan sitä, että ihmiset ottavat itse vastuun toiveistaan ja tavoitteistaan, ja kommunikoivat sen mukaisesti. Se pätee kaikkialle, aina parisuhteesta perhesuhteisiin ja työpaikasta ystävyyteen. Pieni määrä olettamista on väistämätöntä, mutta oletus on aina arvaus, ei totuus.
Lokakuu Rakastan syksyä ja ruska on kieltämättä syksyä kauneimmillaan, mutta sytyn myös sitä seuraavalle karulle, synkälle ja sateiselle ajalle. Romantikko minussa herää fiilistelemään syyssateita ja sytyttää kodin täyteen kynttilöitä.
Matkustus Sanomattakin selvää, että M ansaitsee matkustuksen, tuon elämäni suolan! Voisin elää matkustaen, mutta ehkä onneksi mies on järjen ääni, enkä myy kaikkea ja ala muutamaksi vuodeksi elämäntapareissaajaksi.
Nauru Hymyilen enemmän kuin nauran, mutta rakastan hymyä sitäkin enemmän. Hymyilen itse mielelläni paljon, siihen ei tarvita syytä vaan ajattelen, että hymy valaisee koko olemuksen ja tuskin on toista niinkin vaivatonta elettä, joka lähettää yhtä voimakasta positiivista fiilistä ympärilleen.
Onnellisuus On tärkeää osata olla onnellinen. En usko että onni vaatii paljoa, niinpä on taitoa nähdä se tässä eikä tulevaisuudessa. Koen olevani onnellinen. Olen myös paljon muuta päivästä ja hetkestä riippuen, mutta kyllä, olen myös onnellinen.
Parisuhde on tärkeä osa elämääni ja se on niitä asioita, joita haluan vaalia. Olen valmis näkemään suhteen takia paljon vaivaa ja pidän tärkeänä, ettei se muodostu minulle itsestäänselvyydeksi. Haluan voida tukea toisen kukoistusta, pehmentää sopivasti töyssyjä ja tuplata iloja. Suhde ei ole itseisarvo, olen mieluummin yksin kuin vain suhteessa, mutta hyvä suhde antaa valtavasti ja on niitä asioita, jotka rakentuvat ja kestävät molemminpuolisella työllä.
Quiche Olen aina pitänyt quicheistä. En ole koskaan tehnyt itse, mutta kahvilassa tilaan sellaisen hyvin usein!
Rohkeus Arvostan suuresti rohkeutta, mutten uhkarohkeutta. Rohkeus ei ole voimaa hypätä korkealta vaan katsoa asioita lähetä. Rohkeus on kykyä seistä sanojensa takana, uskallusta katsoa silmiin, kyseenalaistaa ja olla heikko. Toivoisin kykeneväni olemaan ja tekemään rohkeita valintoja elämässäni.
Syöminen Rakastan hyvää ruokaa ja suhtautumiseni syömiseen on rento. Toki hieman katson mitä pistän suuhuni, sillä haluan pitää myös huolta kehostani ja mielestäni, mutta en tahdo ilon katoavan syömisestä. Niinpä en omalla kohdalla usko kieltoihin vaan kohtuuteen. Yritän myös yhtä enemmän siirtyä kasvispainotteiseen ruokavalioon ensisijaisesti eettisin perustein ja toissijaisesti terveydellisin syin, kokovegeä minusta tuskin tulee, sillä ehdottomuus tekisi arjesta turhan hankalaa. Minulle riittää, että olen saanut vähennettyä lihankulutustani roimasti ja toisaalta, mitä vähemmän nykyään lihaa käytän, sitä vähemmän myös sitä kaipaan ja yhä useammin tilaan myös ulkona syödessä kasvisannoksen. Pihvi ei enää tunnu samalta herkulta kuin pari vuotta sitten, vaan enemmänkin päinvastoin.
Totuus on itselle tärkeä, mitä totuus sitten ikinä tarkoittaakaan. Itse ajattelen sen ihmissuhteiden kasvun ja keston elinehtona. Haluan, että minulle ollaan rehellisiä ja silloin vastuulleni jää kestää se. Totuus voi hyvin helposti sattua, mutta ajattelen, että totuuden välttely tai valhe vahingoittaa aina enemmän. Vaatii vahvuutta olla rehellinen, on liian helppoa livautella valheita tai vältellä, myös siksi arvostan sitä aivan erityisen paljon.
Uteliaisuus En ole utelias mitä tulee muihin ihmisiin, mutta asioita ja elämää kohtaan sitäkin enemmän.
Veli on luonnollisesti iso osa elämääni, mutta samalla hyvin arka ja herkkä kohta. Yhtä aikaa osoitus omasta riittämättömyydestä ja ihmisten sekä yhteiskunnan suhtautumisesta erilaisuutta kohtaan. Toivoisin osaavani olla parempi sisko ja huolin mielessäni paljon, ehkä liikaakin, hänen elämästään ja tulevaisuudestaan.
Xylitol Syön purkkaa hyvin usein, mutten tykkää jauhaa sitä pitkään.
Ystävät Olen viettänyt elämässäni hyvin paljon aikaa itsekseni ja viihdyn edelleen erinomaisesti yksin, mutta aikuisiällä, etenkin ihan viime vuosina, sosiaalinen piirini on laajentunut huimasti. Se tuntuu sekä hassulta että ihanalta. Edelleen kaipaan nopeasti takaisin omiin oloihin, mutta nykyään osaan myös nauttia seurasta ja ennen kaikkea olen syvästi otettu siitä, että joku aidosti viihtyy seurassani ja tahtoo tavata uudelleen. Olenkin kiitollinen niistä kaikista ihmisistä, jotka ovat elämääni eksyneet, ja toivon tekeväni asiat oikein, että he myös pysyvät siinä.
Zzzzz… Tarvitsen paljon unta, usein tuntuu että enemmän kuin moni muu. Riittävän unimäärän saaminen on elinehto, tai muuten muutun toimintakyvyttömäksi. Haluan nukkua rauhassa ja paljon, heräten pirteänä.
Åland Olen käynyt Ahvenanmaalla kerran ja mieleen ovat painuneet sen upeat maisemat, meri ja niiden päivien ihana auringonpaiste. Haluaisin palata Ahvenanmaalle uudestaan, mutta sinne vain on ollut vähemmän syytä matkustaa, niinpä asia vain on jäänyt. Mutta vielä joku päivä!
Äitini on ihmeellinen olento, jonka kykyä saada haastavissa olosuhteissa kasvatetuksi kaksi lasta edes jotensakin täyspäisiksi en voi muuta kuin ihailla. Äidin sydän on puhdasta kultaa ja toivon, että maailma on hänelle yhtä hellä kuin hän on maailmalle.
Öljyt Suosin ihon- ja hiustenhoidossa öljyjä, hiuksissa ympäri vuoden ja iholla erityisesti talvella. Nyt työn alla on opettelu öljyjen lisääminen myös ruokavalioon entistä enemmän.
Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.
