Syysilta

Eilen katselin vesipisaravanojen yhtymistä työpaikan ikkunassa ja liikenteen valojen siivilöitymistä niissä eläväksi värimassaksi. Tänään kävelin tihkusateessa pimeyden saapuessa. Vielä vähän lisää, aina yksi kortteli enemmän. Valitsin kiertoteitä, jotta saisin aistia syysiltaa vielä yhden hetken kauemmin. Kostea kaupunki näyttää erityisen kauniille. Salaperäiselle. Rikoin nappikuulokkeeni iltapäivällä, tähän hätään löysin laatikon pohjalta jykevämmät. Kännykän uumenista kaivoin soittolistan, jota en … Lue lisää

Perjantai-illassa

Lattialla latauksessa seisovassa matkakaiuttimessa soi Olavi. Se sattui eilenkin vastaan samasta sinisestä Huaweista, soittolistan 73. kappale. Kysyit kuka soi. Tässä samalla sohvalla, jota nyt valloitan yksin perjantai-illan himmennetyssä valaistuksessa. Sitten kuuntelimme Toton African. Sen alkuperäisen. Pari tuntia ennen kuin pyöräilit kotiin. Tämä on ollut hyvä viikko. Monen huonon jälkeen tuntuu aika ihanalle sanoa niin. Jopa pelottavalle, ihan … Lue lisää

Nenäliinoja ja villasukkia

Elämä on näyttänyt tympeän yksipuoliselta viime aikoina. Nenäliinoja. HBO:ta. Peiton alle piiloutumista ja villasukkia. Kuulostaa melkein sydänsuruilta, mutta ei, edelleen sitä flunssaa. Luulin sen jo helpottavan, mutta palasikin voimalla jälkitaudin kera. Mitäs en suhtautunut riittävällä vakavuudella alussa vaan matkasin toimistolle vaikka olo kyllä ilmoitteli, että nyt ei ehkä pitäisi. Tyhmää tunnollisuutta, kipeänä toimistolla kun ei hyödytä yhtään ketään, pikemminkin … Lue lisää