Matkan jälkeen iskee aina hetkeksi tietty pysähtynyt tunne. Kaukokaipuu on ehkä kovimmillaan ja kestää hetken päästä takaisin arkeen ja mitä pidempi matka on, sitä kauemmin aikaa palautumiseen menee. Yleensä heti reissun jälkeen, tai jo matkan viime metreillä, suunnittelen seuraavaa matkaa ja niin myönnän tapahtuneen nytkin, mutta ei mennä asioiden edelle vaan pysytään vielä edellisessä. Kahden viikon autoreissu Bulgariassa ja Romaniassa oli todella unohtumaton, kertakaikkisen upea matka! Molemmat maat häkellyttivät monipuolisuudellaan ja voin lämpimästi suositella omatoimimatkailua molempiin maihin.
Kaikki valitsemamme kohteet olivat onnistuneita, mutta kaksi viikkoa tuntui aivan liian lyhyeltä ajalta. Jos nyt tekisin vastaavan reissuin uudelleen, varaisin aivan vähintään kolme viikkoa kierrokseen. Vaikka yleensä olen kiertänyt kolmessa tai neljässä viikossa useamman maan, näiden kahden valtion kohdalla tuntui, että niissä olisi hyvin riittänyt nähtävää usemmalle viikolle. Lisäksi etäisyydet takasivat sen, ettei upeimpia kohteita näe ihan hetkessä. Kirjoittelenkin lähitulevaisuudessa kaikista koluamistamme kohteista, mutta poikkeuksellisesti tulen myös vinkkaamaan, että minne olisimme ja miksi suunnanneet, jos olisi ollut vielä ylimääräinen viikko käytettävissä! Toivottavasti siis tulee toinen tilaisuus päästä näihin maihin, nähtävää nimittäin jäi toisen samanlaisen matkan verran.
Tällä matkalla tutustuimme Bulgariassa (pienten välipysähdysten lisäksi) Sofiaan, Varnaan, Plovdiviin, Veliko Tarnovoon, Nessebariin ja viinitilaan Slivenissä sekä Romaniassa Bukarestiin, Sibiuun, Sinaiaan, Sighisoaraan, Brasoviin ja Constantaan, eli 14 yön matkalle tahti oli todella hektinen. Ei ihme, että pari kohdetta jouduttiin viime hetkellä jättämään matkasta kun huomattiin, että arvioidut ajoajat eivät olleet todellisuudessa ihan sitä, mitä googlen karttapalvelulla olin ennen reissua arvioinut. Kieltämättä nyt ei tee mieli hypätä autoon hetkeen vaan ihan vain olla vähän aikaa ennen arjen kunnolla alkamista!
Kohteista on vaikea valita suosikkia, enkä sellaista mielellään teekään erilaisten kohteiden ollessa käsillä, mutta jos on aivan pakko, niin Transilvanian alue Romaniassa lukuisine pienine kylineen ja kumpuilevine maastoineen oli juuri niin kaunista kuin kuvittelinkin ja ehkäpä Sighisoaran kylä jäi kiehtovalla tunnelmallaan sekä sadunomaisella arkkitehtuurillaan lähimmäksi sydäntä. Toisaalta taas suurin yllättäjä oli ehkäpä Romanian pääkaupunki Bukarest, jota kohtaan odotukset olivat varsin neutraalit. Bukarestista(kin) kirjoittelen kunnon postauksen, mutta voin jo hehkuttaa, että kyseessä on upea kaupunkikohde, jonne voisin lämpimästi suositella pidennetyn viikonlopun kaupunkilomaa!
Vaatimattomimmaksi kaikkien muiden sielukkaiden kohteiden äärellä Bulgarian pääkaupunki Sofia jäi vähän vaisuksi. Sofiasta löytyy todella upea Aleksanteri Nevskin katedraali ja kaupunki on tunnelmaltaan kivan kansainvälinen, mutta kuitenkin sopivasti kotoisa, silti se tuntui jäävän vähän persoonattomaksi muiden kohteidemme rinnalla. Tuntui ikään kuin siltä, että olisin nähnyt kaupungin ennenkin, vaikken oikeasti ole. Siinä siis oli tiettyä tuttuutta ja kaupunkikuva jollain tapaa hyvin perinteinen. Mutta toisaalta, arvostelua hämärtää kova taso, olihan tuo pariviikkoinen täynnä toinen toistaan upeampia kohteita, joten hännille jääminen ei suinkaan tarkoita, että kohde olisi ollut huono ja Sofiassakin oli ehdottomasti paljon kiinnostavia piirteitä, kuten vaikkapa näin hyvän ruoan ystävän näkökulmasta rikas ravintolatarjonta.
Läppärini pursuilee matkakuvia, mutten tiedä mistä aloittaa. Ehkä alkuloman upeasta viinitilavierailusta tai Constantan elokuvamaisesta rantabulevardista? Matka-asuista, autoilusta alueella, pakkauksesta vai majapaikoistamme? Bukarestista, upeista luostareista vai tarunomaisesta Transilvanian alueesta? Kuulenkin mielelläni toiveita, että mistä aloittaa, nyt on nimittäin materiaalipaljousähky!
