Viikonloppu on ollut yhtä hedonismia.
Arkiviikko oli melko raskas, joten kahden päivän pienillä hyvillä asioilla mässäily tuntui juuri oikealta ratkaisulta ennen uuteen viikkoon hyppäämistä. Ja kieltämättä, olo on vähän parempi, vaikka vielä mieli onkin vähän väsynyt.
Mitä se sitten tarkoitti? Tietenkin hyvää seuraa, kynttilöitä, kivaa musiikkia ja hyvää viiniä. Esimerkiksi vuoden punaviiniksi valittua Villa Valentina. Ostan viinini muutamalla peruskriteerillä, ensimmäinen on luomumerkintä, seuraava on sopivuus tiettyyn hintahaitariin (mielellään normiviikkona kympin paikkeilla) ja kolmantena kiva ulkonäkö. Etiketti on itselle yllättävänkin tärkeä tekijä. Toki vilkaisen vielä viinin makukuvauksen, mutta silti etiketti on se, joka saattaa lopulta nousta luomun ohella tärkeimmäksi kriteeriksi.
Ja viinin kanssa tietenkin tarvitaan hyvää ruokaa. Syön arkena melko pelkistetysti ja iltaruokani saattaa hyvin olla ihan vain ruokaisa smoothie, mutta viikonloppuisin panostan. Ensisijaisesti hyvään aamiaiseen, sillä kun on seuraa, on ihana kattaa hitaan aamun aamiaispöytä runsaaksi ja herkutella. Viimeisenä kahtena viikkona on tullut nostettua myös illallisia uudelle tasolle
Sain blogin kautta kokeiluun Sannan ruokakassin vegeversion, joka siis pitää sisällään reseptit ja ainekset kolmeen ruokalajiin, joista oikeastaan riitti omalla kohdalla parillekin viikolle, sillä annokset olivat niin valtavat (vegekassin annokset laskettu neljälle hengelle), ettei niitä olisi järkeä yksin kokata tai syödä. Niinpä ruokakassi tarjosivat loistavan aktiviteetin, laittaa ruokaa yhdessä. Aika ihanaa!
Munakoisogratiinin valmistin itsekseni ja siitä riitti useammalle päivälle. Joskin tuntui hassulta syödä arkena niin tuhdisti, mutta ehkä se teki vaihteluna hyvää. Viikonlopuille taas pestopasta ja kvinoaburgerit lisukesalaatteineen olivat loisto!
Pestopastan jälkeen oli mukava kömpiä sänkyyn Tom of Finland -leffan äärelle pääsiäisen ennakko fiilistelynä ostetun jättisuklaamunan jakaen. Eilisestä pestopasta jäi vielä tälle päivälle ja juuri lämmittelin pastan loput napostellen ne tätä kirjoittaessani.
Ruokakassin idea on tehdä arjesta asteen helpompaa tuomalla kotiovelle oikean määrän aineksia ja valmiiksi mietityt resepti. Näin melko maltillisesti ja rutiinin omaisesti syövänä sekä yksin elävänä valtava ruokakassi ei varsinaisesti helpottanut arkea, vaikka olikin ihanaa kun jääkaappi oli kerrankin täpötäynnä herkullisia raaka-aineita. Mutta se, mitä ruokakassi sai aikaan, oli ihana vaihtelu. Olipa kiva pitkästä aikaa laittaa kunnolla ruokaa, ja vielä kivempaa tehdä siitä yhteinen juttu. Lisää tällaista!
Nyt keittiön pöydällä odottelee rairuohopakkaus ja multapussi, joten aika kylvää koti yöpöydällä odotteleville pienille pörröisille pääsiäspupuille.
