Vuodenvaihteessa en pakannut vain virtuaalisia muuttolaatikoita. Blogini muutti, mutta niin muutin minäkin.
Muutoksen kaipuuni ei siis rajoittunut vain blogiin vaan päätin ottaa jälleen yhden uuden askeleen elämässäni. Vaihtaa näkökulmaa, tiputtaa vuosien varrella kertynyttä painolastia pois ja siivota täyttyneet kaapit sekä mielen lokerot nurkkia myöten. Halusin tehdä tilaa uusille ajatuksille ja aloittaa uuden vuoden puhtaalta pöydältä. Uudessa kaupunginosassa.
Viime viikot ovat menneet totutellessa uusiin kulmiin, tai tavallaan vanhoihin. Asuin Kruununhaassa vuosina 2005-2007 ja rakastuin. Mereen, vanhoihin rakennuksiin ja kauniiseen tunnelmaan.
Kun loppuvuodesta kuljin Tarun kanssa näissä kortteleissa naurahdin, että ehkäpä uusi koti löytyy täältä. Ja niinhän se löytyikin. Soma pikkukotini, jossa hullaannuin merinäkymään. Yksi monista haaveistani on asua meren äärellä, nähdä kauemmaksi kuin vastapäisen kerrostalon ikkunoihin. Ja valo. Suuri ikkuna päästää luonnonvalon hiipimään ympäri asuntoa, jopa näin keskitalvella. En malta odottaa kirkasta kevätaurinkoa.
Koti. Olen maistellut sanaa käpertyessäni sänkyyn ja katsellessani nukahtavaa kaupunkisiluettia.
Uusi koti, uusi alku. Katse keväässä ja mieli tyyni.
Toivotankin teidät tervetulleeksi, en vain uuteen blogiosoitteeseen vaan myös mukaani uuteen ajanjaksoon!
