Koska menestyksekkäästi jätin pakkaamisen viime tippaan, nukuin vain muutaman hassun tunnin. Aamulla pikapakkasin ja raahustin nuutuneena koneeseen, jossa en väsymyksestä huolimatta saanut nukuttua. Perille Prahaan päästyäni kaaduin puolikuolleena hotellin upottavaan sänkyyn. Taistelin väsymystä vastaan ja yritin tehdä töitä pehmeydestä käsin, kunnes lopulta annoin itselleni luvan nukkua hetken, jotta jaksaisin myöhään yöhön jatkuvan työillallisen. Silti, niin väsynyt kuin olin, en nukkunut. Makasin mukavassa sängyssä ja tuijotin kattoa, väsymys painoi, mutta uni ei tullut vaikka kuinka yritin.
Aikani neljän seinän sisällä oltuani luovutin ja suuntasin ulos, toivoen pienen kävelyn piristävän. Heti saavuttuani rekisteröin liki huoneeni ikkunan alla avautuvan valtavan hautausmaan, ja koska rakastan hautausmaita, ei kävelykohdetta tarvinnut kauaa miettiä. Hautausmaiden tunnelma viehättää, ja reissatessa pysähdyn mielelläni hetkeksi hautausmaiden hiljaisuuteen nauttien kivirivistöjen kauneudesta.
Ajattelin ensin vain poiketa aidan viertä, etten eksyisi liian syvälle silmänkantamattomiin jatkuvalla alueella, mutta risteys risteykseltä puikkelehdin syvemmälle nähdessäni aina jotain uutta ja mielenkiintoista. Katujen ihmisvilinä jäi hetkessä taakse ja vanhat kivipatsaat täyttivät alueen hiljaisuudella. Kuljin ja nautin näkymistä, kurkin sisään aidanraoista ja kurkottelin massiivisimpien kivikuvien taakse. Istahdin kivikannelle katselemaan matalalla loistavaa aurinkoa toivoen, etten häiritsisi lepäävää.
Hautausmaan rauhan jälkeen viereinen ostoskeskus tuntui rauhattomalta, viivähdin hetken kosmetiikkahyllyjen välissä ja nappasin matkaani vain smoothien palaten takaisin mielenkiintoisempaan miljööseen. Kävely ei piristänyt, mutta se rauhoitti, täytti päivän estetiikan kaipuun ja tarjosi täytettä kameralleni. Nyt pitäisi vielä jaksaa hymyillä ja keskustella hyvän ruoan ja seuran äärellä, vaikka rehellisesti, nyt jäisin mieluiten upottavaan sänkyyn nukkumaan, huomenna kun luvassa on pitkä päivä.
Olšanské Hřbitov
Olšanské Hřbitov, tai Olšany Cemetery, on Prahan suurin, hautoja alueella on yli 65 000, ja tunnettu useista jugend-tyylisistä muistomerkeistään. Hautausmaa on perustettu vuonna 1680, alkujaan ruttoon kuolleiden viimeiseksi leposijaksi, joten aikaa se ehdottomasti on nähnyt. Sittemmin sinne on haudattu muiden ohella näyttelijöitä, kirjailijoita, muusikoita ja poliitikkoja.
Hautausmaa on uskomattoman tunnelmallinen. Aurinko siivilöityy puiden ja hautojen koristeiden välistä, ja hoidetut kävelypolut johdattavat syvälle alueen sydämeen. Tuuli ja pakkanen ovat kuluttaneet kiviä ja kesä kasvattanut vehreyttä vanhimpien kivirivien ylle. Alueen yli 200 hautaholvia kohoavat kaiverrettujen kivien lomassa ja hurmaavat yksityiskohdillaan. Täällä on mahdotonta olla tavoittamatta täydellistä rauhaa.
