IsaDoran meikkitaitelijan Stephan Øienin minulle viime perjantaina loihtima meikki ansaitsee ihan oman postauksensa, sillä se oli monella tapaa kiinnostava. Määrällisesti siinä tuntui olevan meikkiä enemmän kuin oikeastaan juuri koskaan itse laitan (mitä nyt poikkeuksena satunnaiset iltameikkini), mutta silti fiilis ei ollut ylimeikattu. Itse asiassa, vaikka meikki onkin erilainen mitä koskaan itse osaisin tehdä (vaikka olenkin nyt aktiivisesti yrittänyt opetella), niin silti se tuntui yllättävän omalta! Mulle on käynyt lukuisia kertoja niin kun olen ollut jonkun toisen meikattavana, ettei meikki ole tuntunut yhtään omalta ja olo on ollut lähinnä outo. Tämän kanssa ei tullut sellaista fiilistä. Ei ollut ikään kuin maskeerattu olo, vaan kotoisa ja omannäköinen, mutta silti pienillä hauskoilla twisteillä tehostettuna, joista voisin ottaa opiksi (kuten vaikka tosi huolella tehdystä pohjasta)!
Silmämeikissä oli hitunen kullanhohtoa ja runsaasti hyvin lämmintä ruskeaa. Itse suosin useimmiten harmaanruskeaa tai ihan vain harmaata yhdistettynä nudeen, mutta tämän meikin innostamana kaivoin (itse asiassa juuri IsaDoran) kullanruskean silmämeikkipalettini esiin. Noihin IsaDoran luomiväreihin on muuten tulossa mainio uudistus, ensi vuonna niiden koostumus muuttuu hieman kermaisemmaksi ja sitä myötä entistä vahvempigmenttisemmäksi! Mistä tuli mieleen, että Nina sattui kysymään Stephanilta miksi hän oli valinnut juuri IsaDoran kaikkien muiden mahdollisten meikkibrändien joukosta ja vastaukseksi saimme kierroksen kalliimpien brändien pisteille, josta Stephan napsi matkaansa satunnaisia tuotteita aina eyelinereista meikkipohjaan ja pääsimme itse vertaamaan niitä IsaDoran vastineisiin ja täytyihän se nopeasti myöntää, IsaDora pärjäsi loistavasti pigmenttivertailussa.
Mutta takaisin itse meikkiin. Luomivärin lisäksi hyvin näkyvä ero omatekemääni meikkiin verrattuna oli ripsari myös alaripsissä. Itse en yleensä ikinä vedä rajauksia tai laita ripsaria alas, sillä se tuntuu kaventavan silmää ja vetävän painopistettä liian alas, mutta täytyy myöntää, että tässä Stephanin tekemässä meikissä ripsari (ja osin eyelinerilla värjätyt ripset) toimivat tosi kivasti. Tällekin siis aion antaa uuden mahdollisuuden myös kotona!
Kolmas hämmentävä kohta oli huulet. Huulipunan värissä (joka muuten on yhdistelmä kahdesta tulevan kevään punasta, persikkaisesta ja pinkistä) ei sinänsä ole minulle mitään uutta, sillä tykkään sähäkistä punista, mutta kummastus tulikin tavassa, jolla Stephan sitä käytti. Huulia ei rajattu lainkaan, vaan huulipuna levitettiin siveltimellä selvästi huulien rajojen yli. Itse olen yleensä tosi tarkka siitä, että väri pysyy huulten rajojen sisäpuolella, sillä pelkään suttuista fiilistä, niinpä tässäkin oli vähän totuttelemista. Mutta eipä tuo kai kauempaa ihan niin hupsulta näytä kuin miltä vähän itsestä läheltä katsoessa tuntui!
Kulmille ei tehty juurikaan, joten ne ovat melkolailla luonnontilassa, mitä nyt hyvin kevyesti väriä syvennettiin.
Mutta mitäpä te meikistä sanotte? Onko mun näköinen?
Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.
