Sekosin tänään maalikaupassa. Ongelmana ehkä oli se, etten tiennyt ”kivaa pöytämaalia” tarkemmin mitä menin hakemaan, joten niinhän siinä sitten kävi, että hikoillessani sievässä Måla&More -kaupassa Töölössä herttaisen myyjätytön seistessä kärsivällisesti vieressäni maalilaattoja pidellen, ladoin tiskiin vähän enemmän maalia kuin tarvitsen. Tarkalleen ottaen kolme väriä ja yhden valkoisen, enkä rehellisesti ole ihan varma vielä, tuleeko pöytämme väri olemaan joku näistä valkoisella pehmitettynä vai onko syytä poiketa liikkeessä uudelleen. Seisottuani näyttepalikoiden äärellä aikani, kävi klassisesti, iskin silmäni juuri siihen maaliin, joka on loppu varastosta eikä vähään aikaan ole tulossa takaisin. Tietenkin. Hetken olin harmistunut, kunnes päädyin seuraavaksi parhaaseen, harmaaseen French Linen -sävyyn, joka erehdyttävästi värikartassa ja purkissa näyttää vihertävältä, mutta testilaattassa se oli kaunis puhdas harmaa.
Harmaa olisi turvallinen vaihtoehto, mutta samalla vähän tylsä. Niinpä persikankiilto silmissä koin paloa myös Barcelona Orange -sävyyn, josta epäilin tulevan oikein kaunis reiluun annokseen valkoista sekoitettuna. Olin jo tehnyt päätökseni, että jompikumpi näistä se on, kunnes käännyin ympäri ja suusta livahti kassaa kohti kävelevälle myyjälle ”ei, hei odota, mikä tää on? tää on ihana! hei tää kanssa!”. Niinpä myyntipöydälle ilmestyi myös minttuinen Versailles. Kauas siis tultiin ihan alkuperäisestä ajatuksesta, joka oli ehdottomasti korkeakiiltoinen valkoinen.
Nyt en enää tiedä, mitä pöydästämme tulee. Mies kyllä nyökytteli hyväksyvästi persikalle, joten ehkäpä olkkarin pöydästä tulee persikka. Ellen sitten muuta mieltäni yön aikana. Heh, ehkä on parasta sulatella hetki, ennen kuin kärsimättömänä pistän pöydän uuteen uskoon ja kyllästyn seuraavassa kuussa! Nämä kaikki maalit ovat siis Annie Sloan Chalk Paint -sisustusmaaleja, joista en ollut kuullut ennen kuin ihana lukija vinkkasi tästä kyseisiä maaleja myyvästä putiikista (vitsit teiltä kyllä tulee hyviä vinkkejä, ensin korikassi Krunikasta ja nyt tämä!) ja olin samantien myyty, vaikken ole vielä edes ehtinyt pensseliin tarttua. Innostuin niin, että kotiin päästyäni aloin haarukoida katseellani kodinesineitä pohtien, mitä kaikkea voisin maalata uudelleen. Voikin käydä niin, että kun mies joku päivä saapuu töistä, kaikki on mintunvihreää tai persikkaa!
Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.
