Miten upealla auringonpaiseella päivä alkoikaan! Olisi ollut synti jäädä sisälle, ihan jo pelkän valoenergian takia, mutta myös kotona vaanivan saamattomuuden myötä. Niinpä tein jo rutiiniksi muodostuneen liikkeen ja pakkasin läppärin laukkuun ja tällä kertaa suuntasin keskustan kahviloiden sijaan kokeilemaan kotikulmien tarjontaa. Pieni happihyppely teki hyvää ja auringon sokaisevat säteet tuntuivat niin hyvältä talven kohmettamalla keholla. Voi että, olisipa tällainen sää ylihuomenna Tukholmassa! Huomioiden, miten älyttömän iso vaikutus säällä on omaan mieleen ja jo ihan fyysiseen jaksamiseen, en lakkaa ihmettelemästä, miten vieläkin asun täällä ja alistun tilaan, jossa kaamosajan kulkee vuosi toisensa jälkeen ihan puolitehoisena haamuna.
Tästä läppärin lisääntyneestä liikuttelusta tuli mieleen hehkuttaa alle kolme vuotta sitten pitkien etsintöjen jälkeen ostamaani läppärilaukkua. Pikainen blogihistorian selailu selvitti, että otsikoin aikoinaan läppärilaukkupostauksen nimellä ”hyvää kannattaa odottaa” – mikä nappiotsikko, sillä tämä jos mikä oli erinomainen hankinta! Ensinnäkin tykkään tästä hennon vaaleanpunaisesta pehmustetusta taskusta edelleen kuin hullu puurosta, ja sen lisäksi kovasta käytöstä huolimatta se on säilynyt mainiossa kunnossa. Vetoketju hehkuu edelleen kulumatonta kullansävyä ja taskun pinta pysyy hyvin puhtaana (ja on tarvittaessa helppo pyyhkäistä). Mielelläni sädehdin myös tätä lämpimän sinkin väristä Marc Jacobsin Classic Q Fran -laukkua, sillä se imee sisäänsä läppärini riittävän hyvin ja sopii juuri tällaiseen koneen kaupunkikannisteluun, mahduttaen sisäänsä samalla muutkin akuutit tavaratarpeet kuten kameran ja sen sellaisen. Musta Lil Ukita on edelleen ihana, mutta sinne menee vain kamera, ei läppäriä. Kaiken kaikkiaan siis hyviä hankintoja, joista on iloa vuosiksi eteenpäin!
Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.
