Näin kevään korvilla taitaa olla hyvä aika kurkata, mitä hiusten kasvatusprojektilleni kuuluu. Tajusin tänään, että klipsipidennysten käytöstä luopumisesta on kulunut aikalailla tasan vuosi ja sinettipidennysten jättämisestä historiaan taas on noin kaksi ja puoli vuotta. Pitkä projekti, mutta valtavasti motivoi se, että kausi kaudelta olen yhä tyytyväisempi hiuksiini Havahduin ihan vähän aikaa sitten siihen, että hiukset tuntuvat olevan nyt aikalailla samanmittaiset kuin ennen pidennysten laittoa kolme vuotta sitten (tässä viimeisimpiä kuvia ennen pidennyksiä). Nyt hiukset eivät vielä ole aivan yhtä paksut, sillä katkenneet hiukset eivät ole ehtineet ihan täysmittaan, mutta on ihanaa huomata, kuinka paksuus palailee tasaisen varmasti eivätkä nysähiukset enää tunnu käteen tai pistä silmään. Toinen huomio on, että olen nykyään erittäin tyytyväinen hiuksiini ja niin onnellinen niistä – näköjään tarvitaan aikamoinen suo tarvottavaksi, että pääsee näin huumaavaan onnentunteeseen pelkistä hiuksista! ;)
Mitta on ylittänyt jonkin maagisen rajan, jonka myötä ne ovat yhtäkkiä alkaneet tuntumaan jo hyvin omilta ja asettuva paikoilleen ihanan helposti. Hiustenlaitto ja muotoilutuotteiden käyttö on siis vähentynyt huomattavasti kun oikeastaan mitään ei tarvitse tehdä toimivan lopputuloksen eteen. Olen niin laiska hiustenlaitossa, että juuri tällainen harjaus & valmis -malli sopii minulle ehdottomasti parhaiten. Käytän siis yhä vähemmän aikaa hiuksiin ja paplareitakin pistän päähän enää harvakseltaan, vaikka ne tuovatkin ihanaa kuohkeutta. Sitten viime lokakuisen kasvatuspäivityksen olen pari kertaa tasoituttanut latvaa, mikä on tehnyt hyvää. Se pidennysten aikaansaama lovikin on viimein kadonnut lähes näkymättömiin (tarkkasilmäinen havaitsee kyllä edelleen ohuemman latvan, mutta enää siellä ei ole hassua täysin hiuksetonta kolmiota). Viime vuoden puolella myös eteen tulevia hiuksia porrastettiin.
Entäs se tavoite? Vaikka olenkin nyt jo varsin tyytyväinen, annan hiusten mielellään kasvaa vielä lisää. Rakastan pitkiä hiuksia, mutta tietenkään pituus ei ole itseisarvo vaan oleellista on myös, millainen mitta omiin hiuksiin ja arkeen sopii. Omat hiukset ovat onneksi paksut ja pitkä malli toimii niissä visuaalisesti ja pituus on etu myös arjen mukavuutta ajatellen. Ideaalimittani on suurin piirtein se, mikä itsellä on pisimmillään ollut, eli pituus, jossa hiukset ylettyvät eteen vedettyinä juuri rintojen alle. Oikeastaan silti kaikki tästä mitasta pidempi on pelkkää plussaa, enkä enää vahtaa senttejä (vaikkakin vaalin kasvua) ja uskallan myös antaa tasoittaa latvaa tarvittaessa ilman paperipussiin hengittämistä. Pituuden lisääntymisen rinnalla myös hiusten kunto on kohentunut huomattavasti ja olen saanut pidennettyä kampaajakäyntikertojen väliä pariin kuukauteen aiemmasta noin puolestatoista. Saattaa olla, että yritän venyttää sitä vielä pidemmäksi ja annan oman tyven puskea rennosti ja reilusti näkyviin – ajatus houkuttaa, mutten tiedä olenko siihen vielä täysin valmis.
Tuoreet kuvat on otettu tänään ja harmittaa, ettei vastaavaa takaa otettua kuvaa ole kuluneen vuoden varrelta, erityisesti viime maaliskuulta, jolloin hiukset näyttivät laittamattomana hyvin erilaisilta. Takaa katsoessa katkenneet kohdat loistivat, lovi näkyi ja latva oli yhtä ohutta haituvaa. Selasin läpi asukuvia viime keväältä ja aika monissa niistä tuntui hiukset olevan kiinni, mikä on todella harvinaista minulle ja kertoo paljon siitä, miten vähän omilta hiukset tuolloin tuntuivat – kiinnikin oli parempi kuin laittamattomana auki. Laitettuina polkkakin oli ihan hauska (toki olisi varmasti toisenlainen jos paksuus olisi ollut normitasoa), mutta vaati valtavasti vaivaa näyttääkseen hyvältä eikä vain tuntunut omalta. Ylemmästä kuvaparista vasen on otettu huhtikuun lopulla ja oikea maaliskuun puolivälissä ja molempiin lopputuloksiin on nähty vaivaa, eli eivät todella ole lookit suoraan suihkusta! Lopputulosta ei siis saatu aikaan parissa minuutissa, toisin kuin vaikkapa näissä tämänpäiväisissä hiuksissa! Kesä tulee nopeasti, mutta mielessäni olen ehtinyt ajatella, että tällä vauhdilla kesäkuukausien koittaessa mittaan on tullut taas vähän lisää, ihana ajatus. :)
Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.
