Tuntuu niin hassulta, että vietämme viimeisiä hetkiä tässä asunnossa, että nukutaan kohta viimeistä yötä näiden seinien sisällä. Vaikka olen onnellinen muutosta, en voi kieltää, ettei pientä haikeutta olisi ilmassa. Haikeutta on tosin tehokkaasti lääkinnyt kiire. Tuttuun tapaani jätin asiat viime tippaan (kuinka paljon helpompaa olisikaan osata hoitaa kaikki hyvissä ajoin?) ja eilisiltana pakattiinkin myöhään, jotta saadaan asunto pakettiin huomista varten, ja työ jatkuu edelleen.
Kiireestä huolimatta en varmaan koskaan ole pakannut näin tehokkaasti (ja suunnitelmallisesti), on vain niin helppo ottaa muuttolaatikko ehtymättömän oloisesta pinosta, täyttää se, merkata ja nostaa kasvavan pinon jatkoksi. Kiitos sen, tämän tilpehööriä (=vaatteita) täynnä olevan asunnon pakkaaminen kasaan parissa päivässä on ihan realistinen tavoite. 60 muuttolaatikon määrä tuntui alussa hurjalta, mutta eilen totesimme, että määrä on juuri täydellinen. Olisimme molemmat aivan varmasti alimitoittaneet tarpeen ja tietenkin olleet sitten pulassa niiden lopputavaroiden kanssa, mutta nyt näyttää siltä, että kaikki menee juuri eikä melkein laatikoihin, ja täkit, tyynyt, huivit ja sen sellainen pehmeä vielä jätesäkkeihin. Ei epäilystäkään, että ammattilainen on kyseessä, sen verran varmoin ottein kaikki on tähän asti sujunut. Eikä ole tarvinnut joutua pähkäilemään asioiden äärelle, joihin ei kuitenkaan osaisi sanoa juuta eikä jaata.
Jännittää kyllä vähän huominen. On hassu ajatus, että raskain muuttotyöni on tämän asunnon osalta tänä iltana tehty. Huomenna muuttomiehet astuvat puikkoihin ja minun pitäisi vain olla. Kuinka syyllinen olo siitä tulee kun muut hikoilevat kenkälaatikoitani kantaen ja itse vaan haahuilee sivussa? Tuleeko väistämättä halu auttaa? Mutisin jo viime viikonloppuna, että mitä heille pitää tarjota? Pitääkö käydä ostamassa piparia, juotavaa, jotain? Ei taida olla ylläri, että mies loi minuun pitkän säälivän katseen ja totesi, että he saavat kyllä palkkaa. Ei, en todella ole tottunut käyttämään palveluita. Hieronnassakin koen oloni vaivautuneeksi kun itse vain nautin ja joku muu rasittuu (ja sitten en lopulta nauti kun mietin liikaa), vaikka tiedän, se on työtä jonka hän on mitä todennäköisimmin itse valinnut. Jep, mulla on ongelma, en edes yritä kiistää sitä.
Huomenna aion silti yrittää nauttia tästä ylellisyydestä ja vähän pelkään, että tästä ei ole enää paluuta. Jos muutto hoituu nyt mahdottoman mukavasti, pystynkö enää koskaan tekemään itse muuttoa vai onko seuraavassa muutossa (toivottavasti todella pitkän ajan kuluttua), vuorossa myös pakkauspalvelu, jonka perään erityisesti mies on haikaillut luettuaan yksityiskohtia pakkauspalvelumuutosta Niemen sivuilta?
Muutto toteutetaan yhteistyössä Niemen kanssa.
