Tehän olette jo moneen kertaan kuulleet, että pukeutumisessa minua kiehtoo maukkaan ja mauttoman raja. Se, kuinka pitkälle voi mennä, että pysyy silti vielä plussan puolella. Erityisen houkuttelevaa onkin saada joku, minkä yksistään mieltää melkein mauttomaksi, toimimaan onnistuneesti osana kokonaisuutta. Ja kun kyseessä on vain vaatteet, pelkkä pinta, niin miksikäs ei, sillä mahdollinen epäonnistuminen tuskin aiheuttaa sen kummempaa vahinkoa. Yksi asu ja päivä sinne tai tänne, mitäpä tuosta. Niinpä en vain voinut yhdistää tähän kuviolliseen neulehameeseen yksiväristä yläosaa (vaikka kyllä joku päivä tulen senkin tekemään, se kun on kiireisen aamun helppo ja varma valinta). Enkä vain voinut pitäytyä sirossa arkikaulakorussa, hame ja pusero vaativat vielä lisää. Lopputuloksella siis tuskin katoaa tapettiin! Vieläkö pysyttiin plussan puolella, vai joko sattuu silmiin? :)
Tuli muuten vahva déjà vu tästä tekstistä, varmaan olen kirjoittanut blogihistorian aikan jotain tismalleen samanlaista. Pahoittelut jos näin, sama pää kesät talvet..
Pusero: Esprit / Hame: River Island / Kaulakoru: H&M / Kengät: Buffalo
