Pitkät yöunet tekivät enemmän kuin hyvää, ja vaikka ensin epäilin, etten osaisi nukkua kotisängyssä (en kuulu ihmisiin, jotka huokaavat kotiin päästyä, että kyllä oma sänky on aina oma sänky). Vaikka olenkin herkkäuninen, nukun usein jopa paljon paremmin hotellien sängyissä (olettaen, että ovat muhkeudeltaan edes keskitasoiset) ja miellyttävästi säädetyn ilmastoinnin alla, kuin kotona. Mutta nyt nukuin kuin tukki, vaikka ensin tuijottelinkin levottomana elokuvaa yömyöhälle. Nyt herättyä kello on jo niin paljon, että saa tehdä ryhtiliikkeen ehtiäkseen jonnekin brunssille, kotiaamiaisen vääntämiseen en ole vielä valmis – askel kerrallaan tämän paluun kanssa. ;) Eilisestä poiketen olen aamupäivän hetkinä ehtinyt sentään hemmotella itseäni aavistuksen niillä asioilla, mitä lomalla kaipasin; kunnon kuorintaa, naamiota ja hiusten hopeapesua. Matkalla mukana on vain tärkeimmät, joten vastaavia ”ylellisyysjuttuja” kaipaa aina palavasti kotiin päästyä, ja on ihana valuttaa nuutunutta oloa pois lämpimän suihkun alla.
Tähän loppuun vielä asukuva ihan matkan alusta, ensimmäiseltä illalta Granadasta.
Mekko: Bruneista / Kengät: Nome
