Saavuimme kuumaan Malagaan sunnuntaina, vai oliko se jo virallisesti maanantain puolta? Joka tapauksessa, kun viimein painoin pääni tyynyyn, huiteli kello paikallista aikaa kahden ja kolmen välimaastoa, meillä tunnin enemmän. Yöllä heräsin viileyteen ja vähän hassu olo näkyi ensimmäisenä reissupäivänäkin, jalat vetivät kaupungille, eikä hotelliaamiainen sallinut aamulla myöhään nukkumista. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja kävelimme kaupunkia ristiin rastiin. Takaraivossa kolkutti, että ehkä pitäisi ottaa rauhallisemmin, mutta kuinkas sitä olisi malttanut. Illalla El corte Inglesiä kierrellessä miehen kohkatessa huiman halvoista alehinnoinnoista havahduin viimeistään siihen, että olen ollut tavaratalon viimeiset kolme kerrosta tyystin toisissa maailmoissa. Hutera olo hamusi istumapaikkoja neonväristen aleplakaattien sijaan. Ei terve, todellakaan. ;)
Koska matka jatkuu jo tänään kohti Granadaa, en voinut kieltäytyä myöskään tapasillallisesta Malagan parhaaksi TripAdvisorin mukaan rankatussa Tapeo de Cervantes ravintolassa. Istuminen alas ja syöminen tekivät kuitenkin hyvää kuumuudessa jalkojen päällä vietetyn päivän jälkeen. Tänään edessä on rentoa ajoa ja pysähtelyä matkan varrella, rauhalisempi päivä siis kuin eilen, otaksun. Toivottavasti tänään olisi jo eilistä huomattavasti läsnäolevampi olo ja pystyisi paremmin nauttimaan letkeästä tunnelmasta, lämmöstä ja kylistä matkan varrella.
